Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa kuoli poikkeuksellisen moni, ja suuri osa oli jo saanut rokotteen – näin ylilääkäri selittää karuja lukuja

Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaalaepidemioihin liittyvässä tartuntaketjussa on todettu tähän mennessä noin sata tartuntaa. Tartunnan saaneista 17 on kuollut.

Infektioylilääkäri Janne Mikkolan mukaan epidemiatilanne keskussairaalassa on nyt rauhoittumassa.

— Viimeisestä potilaalla tavatusta yllättävästä sairastumisesta on kulunut yli viikko ja osasto on vakaa. Karanteenissa olevia altistuneita on koko ajan pienempi joukko. Sairaala pääsee toivon mukaan ensi viikon aikana palaamaan lähes normaaliin toimintaan, Mikkola sanoo.

Yksittäistä sairaalan toiminnassa korjattavaa asiaa uusien epidemioiden välttämiseksi on Mikkolan mukaan vaikea nimetä.

Hän kuitenkin painottaa aktiivisen koronatestauksen, suojavälineiden käytön ja rokotekattavuuden kasvattamisen merkitystä uusien tartuntojen torjunnassa.

Lue myös: Johtajaylilääkäri MTV:lle Kanta-Hämeen sairaalaepidemiasta: "Lähes kaikille tartunnan saaneille oli annettu jo koronarokote"

Suomessa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tähän mennessä ilmoitettu yhteensä 92 770 koronatapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on ilmoitettu yhteensä 959.

Kanta-Hämeen keskussairaalan epidemian kuolleisuus on koko maan mittakaavassa huomattavan korkea. Sairaalaepidemiassa kuolleet 17 potilasta muodostavat jopa noin 1,8 prosenttia kaikista Suomessa koronaan kuolleista.

Jos tarkastellaan pelkästään keskussairaalassa tartuntaketjussa tartunnan saaneita, 17 prosenttia tartunnan saaneista kuoli.

Koko Suomessa koronaan kuolee noin 0,2—0,3 prosenttia sairastuneista.

Perustaudit ja ikä selittävät kuolemia

Suhteellisen korkeaa kuolleisuuslukua selittää se, että tartunnan saaneilla potilailla oli valmiiksi korkea riski sairastua vakavaan koronatautiin.

— Tartunnan saaneet olivat muista syistä sairaalassa, esimerkiksi vakavien perustautien takia. Tartunnan saaneiden keski-ikä oli myös korkea.

Tartunnan sai 57 potilasta ja 42 työntekijää. Tartunnan saaneista potilaista 41 oli ehtinyt saada koronarokotteen ensimmäisen annoksen. Kaksi potilasta oli saanut täyden kahden rokotuksen sarjan.

Mikkolan mukaan yhden rokoteannoksen antama suoja ei ole vielä kovin kattava.

— Erityisesti deltavarianttia vastaan yksi rokote antaa vain heikon suojan.

Sairaalaepidemian aiheutti koronaviruksen herkästi tarttuva deltavariantti eli niin kutsuttu Intian variantti. WHO on listannut variantin yhdeksi huolestuttavista koronavirusmuunnoksista.

Lue myös: Kanta-Hämeen sairaalaepidemioiden aiheuttajaksi paljastui koronaviruksen Intian variantti – huolena on taudin tarttuminen suojavarusteiden läpi

Ylilääkäri: Ei puutteita suojatoimissa

Epidemian puhjetessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa suojatoimissa ei Mikkolan mukaan ollut puutteita. Suojavarusteita kuten hengityssuojaimia käytettiin suositusten mukaisesti.

— Tässä on se koronan kavaluus, että tartunnan saanut ihminen on tartuttava vähintään sen pari vuorokautta, ennen kuin hänellä on oireita. Tämän takia tartuntoja ehti tulla useita, ennen kuin ensimmäinen tapaus oli tunnistettavissa ja torjuntatoimissa oltiin myöhässä.

Tartunnat lähtivät leviämään sairaalassa toukokuun alussa koronapotilaasta, jonka tartunta liittyi matkustamiseen Euroopan ulkopuolella.