Oikeus korosti, että Elokapinan mielenosoitukset ovat perustuslain nojalla sallittuja, vaikka osa mielenosoittajista onkin menetellyt lainvastaisesti.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi perjantaina kaikki ympäristöliike Elokapinan ja sen taustayhdistyksen Elonvaalijat ry:n toimintaan liittyvät syytteet.
Syytekohtia oli kolme. Ensinnäkin syyttäjä vaati neljälle Elonvaalijoiden jäsenelle rangaistusta väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle.
Syyte koski kahta rahankeräysilmoitusta, joista ensimmäisen Elonvaalijat teki Helsingin poliisille huhtikuussa 2021 ja toisen syyskuussa 2021.
Syyttäjän mukaan ilmoituksissa kerrottiin, että rahaa kerätään mielenosoituksiin, verkkoinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja tilavuokriin, mutta salattiin se, että rahoja kerättiin nimenomaan Elokapinan toimintaan.
Elokapinan toiminta taasen oli syyttäjän mukaan tarkoituksellisesti lainvastaista ja vaaransi selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta.
– (Toiminnassa) on koulutettu kansalaistottelemattomuuteen ja rikoksiin yleistä järjestystä vastaan. Keskeisenä toimintatapana on ollut yleisen liikenteen ja yhteiskunnan toimintojen vakava häirintä ja toistuva sekä kollektiivinen poliisin antamien käskyjen noudattamattomuus, syyttäjä sanoi haastehakemuksessaan.
Käräjäoikeuden mukaan piti paikkaansa, että kummassakaan ilmoituksessa ei mainittu, että varoja kerättiin nimenomaan Elokapinan mielenosoituksia varten. Oikeuden mukaan on myös yleisesti tiedossa, että Elokapinan mielenosoituksissa osa mielenosoittajista ei tule noudattamaan poliisin antamia määräyksiä.
Toisaalta oikeus huomioi, että Elokapinan mielenosoitukset ovat sinänsä perustuslain nojalla sallittuja eikä niitä voida katsoa kokonaisuudessaan lainvastaisiksi siitä riippumatta, että osa mielenosoittajista menettelee lainvastaisesti.
Käräjäoikeuden mukaan ilmoituksissa annetut tiedot varojen käyttötarkoituksesta pitivät riidattomasti paikkaansa eikä varoja ollut käytetty rahankeräyslaissa tarkoitetuin tavoin selvästi lainvastaiseen tarkoitukseen.
– Rahankeräyslain 18 §:n sanamuoto sekä lupaviranomaisen tiedossa olleet seikat huomioon ottaen pienkeräysilmoitukset eivät muutenkaan ole antaneet lain esitöissä tarkoitetuin tavoin asiasta olennaisesti virheellistä kuvaa. Syyte on siten hylättävä, oikeus sanoi tuomiossaan.
Oikeus määräsi samalla, että takavarikossa ollut pienkeräysten tuotto, vajaat 20 000 euroa, tulee palauttaa Elonvaalijoille. Varat ovat olleet takavarikossa syksystä 2021 lähtien.
Myös petossyyte kaatui
Toinen syyte koski väitettyä petosta apuraha-asiassa. Syyttäjän mukaan Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistystä ja Allianssin asettamaa asiantuntijaraatia erehdytettiin antamaan noin 3 900 euron apuraha lainvastaisiin tarkoituksiin.
Petoksen tekoajaksi oli merkitty kesä-elokuu 2021, ja siitä syytettiin kahta ihmistä. Syyttäjän mukaan ensimmäinen heistä haki apurahaa Elokapinan toimintaan.
Toinen syytetyistä työskenteli Allianssissa. Syyttäjän mukaan hakija kertoi työntekijälle, että Syyskapina-mielenosoituksessa aiottiin jättää laajalla joukolla noudattamatta poliisin poistumiskäskyjä. Silti työntekijä päätti apurahan kohdentamisesta hakijalle, syyttäjä sanoi.
Käräjäoikeuden mukaan syytettyjen välisistä viesteistä ilmenee, että hakija oli kertonut Allianssin työntekijälle Syyskapinasta täysin avoimesti eikä ollut yrittänyt erehdyttää ketään. Myös apurahan myöntämisestä päättänyt asiantuntijaraati oli Allianssin työntekijän mukaan tiennyt, että apuraha liittyi Elokapinan toimintaan.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että raati olisi tehnyt päätöksen apurahan myöntämisestä tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla erehdyksen vallassa. Näin ollen syyte petoksesta hylättiin.
Haastattelussa ei kehotettu rikokseen
Kolmas syyte koski julkista kehottamista rikokseen. Syyttäjän mukaan Elokapinan aktivisti oli Ylen haastattelussa syksyllä 2021 ilmaissut olevansa valmis maksamaan poliisin kiinni ottamien nuorten mielenosoittajien sakkoja sekä kertonut maksaneensa kesällä 2020 kolmen mielenosoittajan sakot.
Syyttäjän mukaan nainen syyllistyi näin kehottamiseen tai houkuttelemiseen yleistä järjestystä vastaan tehtävään rikokseen.
– Sakkojen maksamislausumalla on vastaaja antanut ymmärtää, ettei poliisin käskyjä noudattamattomilla mielenosoittajilla ole odotettavissa tosiasiallista rangaistusseuraamusta, syytteessä sanottiin.
Syyttäjä vaati, että Ylen tulee poistaa artikkelista sakkojen maksamista koskeva sitaatti sekä sitä edeltänyt, sakkojen maksamista koskenut kappale.
Käräjäoikeuden mukaan artikkelista ei kokonaisuutena synny vaikutelmaa, että naisen tarkoituksena olisi saada ketään ryhtymään mihinkään laittomaan. Oikeuden mukaan kehotuksena tai houkutteluna rikokseen ei voida pitää vain sitä, että nainen kertoo aiemmin maksaneensa muiden sakkoja ja että hän mahdollisesti maksaa niitä myös jatkossa.
– Käräjäoikeus katsoo (syytetyn) lausumassa olevan enemmän tarkoitus antaa hyväksyntä ja tuki Elokapina-liikkeen toiminnalle kuin siitä, että hän houkuttelisi tai kehottaisi jotakuta tietynlaisen, yksilöidyn rikoksen tekemiseen, oikeus sanoi.
Oikeus hylkäsi syytteen sekä syyttäjän vaatimuksen artikkelin osittaisesta poistamisesta verkosta.
Aktivisteille voitto myös hallinto-oikeudessa
Aiemmin Helsingin hallinto-oikeus on ottanut kantaa ympäristöaktivistien rahankeräyksiin. Tammikuussa annetuissa ratkaisuissa oli kyse Elokapinan aktivistien pienkeräyksistä viime ja toissa syksynä.
Aktivistit olivat tehneet keräyksistä poliisille ilmoitukset, joiden mukaan tarkoituksena oli ensisijaisesti kerätä rahaa oikeudenkäyntikuluihin jutussa, jossa useita poliiseja syytettiin Elokapinan mielenosoittajien pahoinpitelyistä ja virkarikoksista Helsingin Kaisaniemessä syksyllä 2020.
Helsingin poliisi kielsi molemmat pienkeräykset vetoamalla rahankeräyslain kohtaan, jonka mukaan keräystä ei saa järjestää selvästi yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseksi.
Aktivistit valittivat poliisin päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka katsoi tammikuussa antamassaan päätöksessä, ettei poliisilla ollut perusteita keräysten kieltämiseen. Oikeuden mukaan keräysten ensisijainen tarkoitus oli kerätä rahaa yksityishenkilöiden oikeudenkäyntikuluihin, ei Elokapina-liikkeen toimintaan.
– Kun kyseessä oleva oikeudenkäynti koskee rikosasiaa, jossa valittajat ovat asiassa saadun selvityksen perusteella yksityishenkilöinä asianomistajan asemassa, asiassa on jäänyt näyttämättä, että pienkeräys liittyisi kiinteästi Elokapinan asianajokustannuksiin, oikeus katsoi.
0:50
Katso myös: Syyttäjä kertoi aiemmin, että heidän näkemyksensä mukaan apurahaa käytettiin Elokapinan laittomaan toimintaan.