Helsingin käräjäoikeudessa luettiin tänään syytteet tapauksessa, jossa keskusrikospoliisi antoi Helsingin kaupungille tiedon Kivikossa sijaitsevaan kiinteistöön tulossa olevien vuokralaisten rikollisjengikytköksistä.
Vuokralaiseksi halunneiden yritysten vastuuhenkilöt olivat Bandidos MC:n ja sen alaosaston jäseniä, jotka keskusrikospoliisi katsoo järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi. KRP antoi lausunnon vuonna 2017, ja myöhemmin vuokralaisehdokkaat saivat tiedon, ettei asia todennäköisesti etenisi moottoripyöräjengin jäsenyyden vuoksi.
Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen vaatii ylikomisario Rabbe Von Hertzenille ja hänen alaisenaan toimineelle ylikonstaapelille päiväsakkoja tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta.
Syyttäjän mukaan kyse oli vuokralaisehdokkaiden yhdistystoiminnasta ja vapaa-ajan harrastuksista, jotka kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin. Tiedon antamisesta koitui jengiläisille vahinkoa.
Jengiläisille vaaditaan korvauksia
Uhrit vaativat syytettyjä korvaamaan kullekin tuhat euroa rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Asianomistajia tapauksessa on yhteensä kuusi. Lisäksi poliiseja vaaditaan korvaamaan kullekin 80 euron rikosuhrimaksu.
– Olen toiminut yli 30 vuotta poliisina, joissa tehtäväni on ollut seurata kansainvälistä ja kansallista järjestäytynyttä rikollisuutta. – Kiistän syyllistyneeni rikokseen, koska katson että rikollisryhmän jäsenyys ei ole harrastustoiminnaksi katsottu tieto, oikeuteen saapunut ylikonstaapeli huomautti.
– Kaikki tämä tieto, jonka olen kyseiseen lausuntoon kirjoittanut, on julkisista lähteistä saatavilla olevaa tietoa.
Myös Von Hertzen kiistää syyllistyneensä rikokseen.
– Olen toiminut poliisina reilusti yli 30 vuotta ja osana tehtäviäni oli keskusrikospoliisissa seurata järjestäytyneen rikollisuuden tunnuksellisia ryhmiä. Tässä tapauksessa, kuten monessa muussa, olen allekirjoittanut lausuntoja. Tässä yksittäistapauksessa olen katsonut, että minulla on harkinnanvaraisesti ollut peruste antaa tuo lausunto.
Von Hertzen katsoo, että hänellä on ollut rikoksen ennalta estämiseksi suoranainen velvollisuus.
– Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yleensä painostamaan erilaisia laillisia toimijoita, kuten tässä tapauksessa Helsingin kaupunkia. Jos ei ole olemassa minkäänlaista tapaa tuoda tämä (jengikytkös) esille, vaan se jää Helsingin kaupungin vastuulle, niin kyllä jätämme aika lailla yksin Helsingin kaupungin.
Myös keskusrikospoliisi katsoo, että kyse ei ole ollut salassapitovelvollisuuden piirissä olevasta tiedosta. Sen mukaan Helsingin kaupunki olisi mahdollisesti saanut asian tietoonsa julkisista lähteistä muutakin kautta, jolloin vuokrasopimusta ei olisi solmittu.
"Laki ei oikeuta antamaan tietoa"
Tapaukseen liittyy eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu vuodelta 2018, jossa se moitti keskusrikospoliisin toimintaa asiassa. Myös poliisihallitus oli tuolloin samoilla linjoilla jutussa eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa.
Syyttäjä katsoo, että jengin jäsenyys on lain mukaan salassa pidettävä tieto, huolimatta siitä onko jengi rikollinen vai ei.
– Bandidoksen jäsenyys on tällainen tieto. Sillä ei ole lain mukaan merkitystä millainen toiminta on kyseessä, totesi syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen oikeussalissa.
– Sellaista säännöstä ei ole, joka oikeuttaisi KRP:n antamaan tietoa julkisyhteisöllekään vuokraajan liitynnöistä moottoripyöräjengeihin. Sinänsä vastaajilla on ollut hyvät tarkoitusperät. Julkisuuslaki ei kuitenkaan nykyisellään tunne tätä seikkaa oikeutuksena salaisten tietojen luovuttamiseen.
"Ei jengitiloja, vaan laillista liiketoimintaa"
Jengiläisten edustaja, asianajaja Jukka Juusela sanoi oikeudessa, että Bandidos kiistää olevansa järjestäytynyt rikollisryhmä. Tarkoitus ei ollut rakentaa jengitiloja, vaan lailliseen liiketoimintaan tarkoitettuja rakennuksia tontille.
– Kiinteistö on ollut tarkoitus vuokrata laillista liiketoimintaa varten.
10.24: Jutun syyttäjän nimeä on oikaistu.