Käräjäoikeus pui terrorismirikoksiin syyttömiksi todettujen irakilaiskaksosten korvauskanteita – vaativat koppikorvaustensa kaksinkertaistamista

Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015 saapuneita miehiä syytettiin muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista Irakin Tikritissä vuonna 2014. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteet toukokuussa 2017 ja Turun hovioikeus helmikuussa 2020.

Lue myös: Isis-joukkomurhaan syyttömäksi todetut irakilaiskaksoset haluavat saman korvauksen kuin Anneli Auer – Suomen valtio vastustaa oikeudessa

Miehet olivat prosessin aikana vangittuina melkein puolitoista vuotta. Valtiokonttori maksoi syksyllä 2020 molemmille miehille vapaudenmenetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä niin kutsuttuja koppikorvauksia runsaat 213  000 euroa, eli 400 euroa päivältä.

Kaksoset vaativat Helsingin käräjäoikeudessa korvausten kaksinkertaistamista. Yhtä suuret päiväkorvaukset on aiemmin maksettu vain miehensä murhaan syyttömäksi todetulle Anneli Auerille.

Valtio: Korvauksissa jo huomioitu jutun erityispiirteet

Kaksosten kanteen mukaan vapaudenmenetyksestä koitui heille merkittävästi suurempaa kärsimystä kuin normaaleissa syyttömästi vangittujen tapauksissa. Tätä he perustelevat muun muassa sillä, että vapaudenmenetys oli poikkeuksellisen pitkä ja heitä epäiltiin syyttä erittäin vakavista rikoksista. He eivät myöskään saaneet koko vankeusaikana pitää yhteyttä toisiinsa.

Valtio vaatii kaksosten kanteen hylkäämistä. Se korostaa, että oikeuskäytännössä syyttömänä vangittujen korvaukset ovat päivää kohti laskettuna vain poikkeuksellisesti ylittäneet 100 euron tason.

Lue myös: Joukkomurhasyytteistä vapautetut irakilaiskaksoset tuomitsevat Isisin – "Aivottomia mielipuolia ja huolimattomia perverssejä"

Valtion vastauksen mukaan Valtiokonttorin aiemmassa korvausratkaisussa otettiin jo huomioon se, minkälaisista teoista miehiä epäiltiin sekä vapaudenmenetyksen kesto.

– Vastaajan käsityksen mukaan terrorismirikoksesta epäillyksi leimautuminen ei sinänsä ole kärsimyskorvauksen korotusperuste, koska mahdollinen kärsimys johtuu rikosepäilystä eikä vapaudenmenetyksestä. Leimautuminen olisi sama riippumatta siitä, oliko kantaja vapautensa menettäneenä vai ei, valtion vastauksessa sanotaan.

Valtion mukaan myös yhteydenpitorajoituksia sisältyy kaikkiin vapaudenmenetyksiin, eivätkä ne ole erityinen peruste korottaa korvausta.

Helsingin käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisunsa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.