Kahteen esimiehen sijaisuuteen määrättiin miehet, jotka olivat kanteen nostanutta naista nuorempia ja vähemmän ansioituneita.
Ulkoministeriö syrji naista tehtäväkierrossa, katsoo Helsingin käräjäoikeus. Kyse on henkilövalinnasta Suomen edustustojen päälliköiden sijaisten tehtäviin Beirutissa Libanonissa ja Nairobissa Keniassa vuonna 2019.
Kumpaankin tehtävään määrättiin miehet, jotka ovat sekä nuorempia että käräjäoikeuden mukaan selvästi vähemmän ansioituneita kuin kanteen nostanut nainen.
– Ulkoministeriölle valtion viranomaisena on kuulunut erityinen velvollisuus edistää tasa-arvoa (...) Syrjinnän toteutuminen ei millään tavalla edellytä näyttöä siitä, että työnantajan päätös johtuu nimenomaan valitsematta jääneen henkilön sukupuolesta, painottaa käräjäoikeus.
Nainen työskentelee Iähetystöneuvoksen vakinaisessa virassa. Oikeus toteaa, että hänellä on akateeminen koulutus, edustuston päällikön tehtävissä tarvittava englannin ja ranskan kielten taito sekä 23 vuoden monipuolinen ja tehtäviin nähden olennainen työ- ja ammattikokemus. Lisäksi hän on aiemmin toiminut Suomen suurlähettilään sijaisena ulkomailla.
– Kun ulkoministeriö oli tehtävään valitessaan syrjäyttänyt kantajan, joka oli ansioituneempi kuin valituksi tulleet toista sukupuolta olevat ja iältään huomattavasti nuoremmat henkilöt, asiassa oli syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama, toteaa käräjäoikeus.
Kaikki kolme muodollisesti kelpoisia
Ulkoministeriön siirtosuunnittelujärjestelmässä on kyse hakeutumisesta tilapäisesti uusiin tehtäviin ministeriön sisällä. Virkamiehillä on lain mukaan siirtymisvelvollisuus, mutta ilmoittautumismenettelyn on todettu parantavan työmotivaatiota. Vuoden 2019 hakumenettelyssä nainen oli ilmoittautunut ensisijaisesti Beirutin ja Nairobin tehtäviin.
Oikeus toteaa, että naisella on kolme akateemista tutkintoa, joista yksi tohtorin tutkinto. Tehtäviin valitut miehet ovat molemmat oikeustieteen maistereita. Kaikki kolme ovat suorittaneet kansainvälisten asioiden kurssin ja ovat muodollisesti kelpoisia tehtäviin.
Käräjäoikeudessa kuulluista todistajista yksi kuvaili molempia miehiä nuoriksi diplomaateiksi, joilla kuitenkin oli hyvää kokemusta tehtäviin. Heidät molemmat oli nähty kasvavina diplomaatteina, todistaja kertoi.
Toisen todistajan mukaan ansioituneimman hakijan valitseminen olisi hankalaa, koska henkilö voisi vaikka puolen vuoden välein hakea uutta tehtävää ja tulla aina valituksi. Tällöin myöskään uudet työntekijät eivät pääsisi uusiin tehtäviin tai kasvattamaan kokemustaan, todistaja arvioi.
Naiselle hyvitystä 11 000 euroa
Ulkoministeriö vetosi vastauksessaan ministeriössä käytössä olevaan siirtosuunnittelujärjestelmään. Vastauksen mukaan tehtävään määrättäessä työnantajalla ei ole velvollisuutta laatia ansiovertailua hakijoiden kesken.
Ministeriön mukaan tehtävään määräämisessä oli kysymys kokonaisharkinnasta ja määrääminen on perustunut siirtosuunnitteluun, ulkoasiainhallinnon tavoitteiden saavuttamiseen sekä valituksi tulleiden ansioihin ja soveltuvuuteen.
Käräjäoikeus määräsi ministeriön maksamaan naiselle hyvitystä 11 000 euroa sekä tämän oikeudenkäyntikulut. Nainen oli vaatinut 15 000 euron hyvitystä molemmista tehtävistä, joihin häntä ei ollut hyväksytty. Käräjäoikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta hovioikeudelta.
Hyvityksen määrässä käräjäoikeus otti huomioon sen, että nainen oli tullut syrjäytetyksi kahdessa valintatilanteessa, hakijoiden ansiovertailu puuttui kokonaan eikä ansiovertailua ollut edes suunniteltu tehtäväksi.