Poliisilla on laajat valtuudet puuttua ihmisten liikkumiseen koronaviruksen jyllätessä. Virkavalta voi hakea karanteeniin määrätyn ihmisen karanteeniin vaikka väkisin, ja tarvittaessa ottaa eristystä rikkovan kiinni. Niin ikään poliisi valvoo, ettei hallituksen kieltämiä suuria kokoontumisia pidetä.
Päätöksen karanteenista tai eristyksestä tekee aina lääkäri. Karanteenin turvaamiseksi lääkäri tai muu terveysviranomainen voi pyytää poliisin apua. Ehtona on, ettei vaarallisen tartuntataudin leviämistä voida muuten estää.
Virka-apua voidaan tarvita esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö rikkoo karanteenia tai eristystä tahallaan tai ei suostu menemään sellaiseen.
Poliisi voi ottaa tällaisen henkilön kiinni. Henkilöä ei kuitenkaan passiteta poliisivankilaan, vaan toimitetaan terveydenhuollon toimintayksikköön.
Poliisi voi myös ryhtyä tutkimaan asiaa terveydenhuoltorikkomuksena. Rikoslain mukaan terveydenhuoltorikkomuksesta voidaan rangaista sakoilla tai enintään kolmen kuukauden vankeudella. Rikosnimike tulee kyseeseen, jos henkilö tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo tartuntatautilain mukaista karanteenia tai eristystä.
Lue myös: Avuntekijä Heikki Hurstin leipäjono on tänään viimeistä kertaa auki, mutta ruoka-apu jatkuu – “Oli korona tai ei, niin ihmisillä on nälkä”
Niskoittelija voidaan heittää putkaan
Karanteenin ja eristyksen toteutumisesta huolehtimisen lisäksi poliisi voi eristää, sulkea tai tyhjentää paikkoja ja alueita, mikäli yleinen järjestys ja turvallisuus niin vaatii. Poliisi voi myös rajoittaa ihmisten liikkumista.
Toimia tehostaakseen poliisi voi antaa käskyjä ja kieltoja, joiden noudattamatta jättäminen voi olla rikos. Rikoslaissa puhutaan niskoittelusta poliisia vastaan, josta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.
Akuutissa tilanteessa poliisi voi puuttua niskoitteluun laittamalla henkilön putkaan, mikäli henkilön epäillään aiheuttavan huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Putkassa henkilöä voidaan pitää korkeintaan vuorokausi.
Nämä toimet voivat tulla kyseeseen esimerkiksi, kun valvotaan hallituksen määräämää 10 henkeä suurempien julkisten kokoontumisten kieltoa.
Poliisi estää, keskeyttää ja päättää tilaisuudet, joissa järjestäjä ei noudata velvollisuuksiaan ja peruuta tilaisuutta itse.
Ennen kovempia keinoja poliisin on kuitenkin turvauduttava neuvoihin, kehotuksiin ja käskyihin.
‒ Jokaisen on nyt syytä ymmärtää vastuu omasta käyttäytymisestään ja vastuu myös muista ihmisistä. Koronaviruksen pysäyttämiseksi tehtävät toimet koskettavat jokaista. Meillä kaikilla on mahdollisuus ja samalla painava velvollisuus vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti tilanne pääsee normalisoitumaan, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi poliisin eilen julkaisemassa tiedotteessa.