Suomeen tuotiin sotilasaseita viime vuonna merkittävästi ainoastaan viidestä eri maasta. SaferGloben asekaupan asiantuntija sanoo, että Suomen asetuonti on pitkälti poliittista peliä.
Suomeen oli viime vuonna merkittävää asetuontia viidestä maasta: Yhdysvalloista, Ranskasta, Norjasta, Ruotsista ja Italiasta. Ruotsi ja Yhdysvallat ovat kuuluneet suurimpiin tuojiin koko 2000-luvun. Ranska, Norja ja Italia ovat keikkuneet kärjessä koko 2010-luvun.
– Tämä kuvastaa puolustusmateriaalikaupan poliittista luonnetta pelkän hinnan ja suorituskyvyn ohella. Kansainvälinen yhteensopivuus, ennen kaikkea Naton kanssa, on tärkeä Suomen sotatuotehankintoja ohjaava tavoite, toteaa SaferGloben asekaupan asiantuntija Ville Uusitupa.
Tiedot asetuonnin määristä perustuvat SaferGloben analysoimiin Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tilastoihin.
Nasams ilmatorjuntajärjestelmä Kaartin jääkärirykmentin ja Helsingin ilmatorjuntarykmentin yhteisessä sotilasvala ja paraatitilaisuudessa Helsingissä helmikuussa 2014. Sirpin mukaan Suomi hankki uusia ilmatorjuntajärjestelmiä vuonna 2014.
Nato-yhteensopivuus keskiössä
Alle neljän miljoonan euron hankinnoista tehdään päätökset Puolustusvoimissa. Sitä kalliimmat aseostot kiertävät puolustusministeriön kautta.
Asiantuntijan mukaan suorituskyky ja hinta eivät aina ole ainoita hankintoihin vaikuttavia tekijöitä.
– Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Venäjältä ei ole hankittu mitään tällä vuosituhannella. Puolustusmateriaalikaupan poliittisuus nojaa osittain esimerkiksi naapuruussuhteisiin, mutta ennen kaikkea tärkeänä elementtinä on Nato-yhteensopivuus, toteaa Uusitupa.
Hankintojen kansainvälisellä yhteensopivuudella, eli käytännössä Nato-yhteensopivuudella, mahdollistetaan sekä avun antaminen että vastaanotto tarpeen vaatiessa, osallistuminen kriisinhallintaan, materiaalihankintojen kustannustehokkuus sekä huoltovarmuuden toteutuminen, Uusitupa listaa.
NH-90 helikopteri Helsingissä Santahaminan varuskunnan alueella maaliskuussa 2015. Siprin mukaan kyseisiä vehkeitä ostettiin Suomeen Italiasta vuonna 2014.
Yli 10 vuotta sitten tehty painotus näkyy
Suomen asehankinnat ovat liittyneet 2000-luvulla hyvin usein ilmapuolustukseen.
Uusitupa kertoo, että vuonna 2004 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteossa linjattiin puolustusvoimien yhtenä merkittävänä kehittämisen painopisteen olevan vuoteen 2012 saakka ilmapuolustuksessa.
– Tämä näkyy hyvin vielä myös viime vuoden asetuonnissa. Merkittävässä osassa ovat esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ja tutkat, joiden hankintapäätökset on tehty jo viime vuosikymmenen lopulla.
Siprin tietojen mukaan Suomeen on viime vuonna tuotu muun muassa Norjasta NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmä , Yhdysvalloista edellä mainittuun järjestelmään sopivia AIM-120C AMRAAM -ohjuksia sekä Italiasta NH-90 helikoptereita.
Nato-yhteensopivuuden lisäksi EU ja Pohjoismainen puolustusyhteistyö näkyy Suomen asetuonnissa.
– Puolustusmateriaalikauppoja ovat perinteisesti leimanneet erilaiset vastakaupat maiden välillä, mutta nykyinen EU-lainsäädäntö rajoittaa vastakaupat vain sotateolliseen yhteistyöhön. Puolustusmateriaalikauppojen vaihtaminen siviilituotekauppoihin ei periaatteessa ole enää mahdollista, Uusitupa sanoo.
"Puolustusmateriaalikauppoja ovat perinteisesti leimanneet erilaiset vastakaupat maiden välillä, mutta nykyinen EU-lainsäädäntö rajoittaa vastakaupat vain sotateolliseen yhteistyöhön."
Asekaupan asiantuntija Ville Uusitupa
Siviilikäyttöön urheilu- ja metsästysaseita
Kuten kartalta näkyy, siviilikäyttöön Suomeen tuotiin viime vuonna eniten aseita Italiasta, Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.
– Kyseisistä maista on tuotu eniten urheilu- ja metsästyskäyttöön luokiteltuja haulikoita ja kiväärejä sekä näiden ammuksia, Uusitupa kertoo.
Vaikka pistoolien ja revolverien osalta merkittävä tuonti tulee Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, muutama poikkeuskin löytyy. Esimerkiksi Intiasta tilastoitiin pistoolien ja revolverien osien ja tarvikkeiden tuontia yli puolen miljoonan euron edestä. Myös Kiinasta ja Taiwanista on tullut merkittävä määrä aseita, pääasiassa jousi-, ilma- tai kaasukivääreitä ja -pistooleita sekä patukoiksi luokiteltavia aseita. Siviiliasetuonnin luvut perustuvat Suomen tullin tilastoihin.
SaferGlobe-tutkimusverkoston koostama kartta Suomen asetuonnista on osa lokakuussa YK:n aseistariisuntaviikon yhteydessä julkistettavaa Suomen asevalvontaraporttia.