Puolustusministeriön mukaan on selvää, että sotilasaseiden hankintaa ohjaa nimenomaan yhteensopivuus puolustusliitto Naton kanssa.
- Käytännössä sellaista kalustoa ei ole viime vuosina hankittu, mikä ei olisi yhteensopiva Naton kanssa. Yhteensopivuus ja yhteistoimintakyky ovat keskeisiä kriteereitä, jotka vähentävät myös kaluston elinkaaren aikaisia kustannuksia, puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu sanoo.
Nato-yhteensopivuuteen pyrkiminen ei ole mitenkään salamyhkäistä. Puolustushallinnon materiaalipolitiikan linjauksessa kirjoitetaan seuraavasti: "Tavoitetilassa 2020 puolustushallinto on verkottunut keskeisten kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Puolustusmateriaalin osalta on luotu mahdollisuudet liittoutumiselle."
Ruudun mukaan Yhdysvalloista on viime vuonna tehty Suomeen hankintapäätöksiä muun muassa Stinger-ilmatorjuntaohjuksista, Ranskasta ja Norjasta on tuotu ampumatarvikkeita muun muassa tykistölle. Saksasta on puolestaan hankittu NH90-helikopterin varaosia, Yhdysvalloista listalla on myös Hornet-hävittäjien varaosia.
Vaikea eritellä mistä kalusto tulee
Puolustusministeriön mukaan nykyään on usein vaikea sanoa tarkasti, mistä maasta kalusto tulee. Asevalmistajat ovat usein monikansallisia.
– Varsinkin moni isompi asejärjestelmä on kansainvälisen yhteistyön ja tuotekehityksen lopputulos. Osajärjestelmiä tuotetaan myös Suomesta joihinkin kansainvälisiin kokonaisuuksiin, ja puhtaasti yhden maan tuottamia välineitä on kohtalaisen vähän verrattuna siihen mikä aikasemmin oli tilanne, Ruutu sanoo.
Suomi ei ole laatinut listoja siitä, mistä maista aseita saa tai ei saa hankkia. Painotukset ovat kuitenkin pysyneet viime vuosina samoina.
Ruotsi ja Yhdysvallat ovat kuuluneet suurimpiin tuojiin koko 2000-luvun, Ranska, Norja ja Italia ovat olleet keskeisiä toimittajia 2010-luvun. Esimerkiksi Venäjältä ei ole viime vuosina hankittu mitään.
– Venäjää ovat viime vuodesta asti koskeneet EU:n asettamat vienti- ja tuontipakotteet. Muita maita, joista yksiselitteisesti ei voitaisi hankkia, ei ole, ellei siihen kohdistu rajoitteita. Listoja niistä maista, joista voidaan tai ei voida hankkia, ei ole kansallisesti tehty.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tuleviksi vuosiksi isoja kalustohankintoja.
– Kaksi hyvin merkittävää hanketta ovat Hornet-kaluston seuraajan valmistelu ja merivoimien tulevat alushankinnat, jotka ovat mittakaavaltaan hyvin merkittäviä, Olli Ruutu sanoo.