Kartta näyttää, missä Ukrainan väitetään tehneen suuren iskun – onko vastahyökkäys alkanut, Emil Kastehelmi?

Kastehelmen mukaan näyttää selvältä, että Venäjän väitteet Ukrainan "laajamittaisesta hyökkäyksestä" Etelä-Donetskissa pitävät siinä määrin paikkansa, että kuvamateriaalin perusteella ukrainalaisjoukkoja on ollut useamman komppanian verran liikkeellä.

Venäjän puolustusministeriö väittää torjuneensa Ukrainan laajamittaisen hyökkäyksen viidellä alueella. Venäjä väitti Ukrainan menettäneen yli 250 sotilasta, 16 panssarivaunua ja 24 muuta panssariajoneuvoa. Lukuja ei ole vahvistettu.

– Vihollinen ei saavuttanut tavoitteitaan, eikä menestystä, Venäjän puolustusministeriö veti yhteen väitteensä.

Ukrainan armeija totesi maanantaiaamuna Reutersin mukaan, että "Venäjän propaganda levittää väärää tietoa vastahyökkäyksestä, sen suunnista ja Ukrainan armeijan tappioista".

Alla olevalta kartalla näkyy, missä Ukraina on hyökännyt.

Venäläislähteet: Ukraina otti kyliä haltuunsa

Vahvistamattomien venäläislähteiden mukaan Ukraina on onnistunut ottamaan haltuunsa joitain eturintaman läheisiä kyliä. Tästä ei ole kunnon todisteita, Kastehelmi sanoo.

– Myös venäläiset ovat toimineet alueella aika vahvoillakin joukoilla ja pistäneet ukrainalaisia vastapalloon, Kastehelmi jatkaa.

Tämä ei sikäli ole yllätys, sillä Ukraina hyökkäysi viikonloppuna Etelä-Ukrainan Melitopolin ja Mariupolin välisellä kaistaleella, jota on pidetty Ukrainan vastahyökkäyksen todennäköisimpänä suuntana kuukausien ajan. 

Satelliittikuvienkin perusteella tiedetään, että Etelä-Ukrainasta, Hersonista itään, löytyvät Venäjän vahvimmat kenttälinnoitteet miinakenttineen ja taisteluasemineen.

Vahvistamattoman videomateriaalin perusteella Venäjä on iskenyt Ukrainan hyökkäysjoukkoja vastaan taistelupanssarivaunuosastolla.

– Venäläiset ovat todennäköisesti varautuneet jo aiemmin siihen, että tällä suunnalla ukrainalaiset saattavat toimia. Heillä on siellä puolustuksessa valmiiksi määrätyt joukot, joilla varmasti iskukykyisiä panssariosastoja nimenomaan tällaisia Ukrainan toimia varten, Kastehelmi sanoo.

Kremlin puolustusministeriön lausunnossa jopa todettiin, että kaikkien Ukrainassa sotivien venäläisjoukkojen komentaja Valeri Gerasimov oli yhdessä eteen työnnetyistä komentopaikoista hyökkäyksen aikana. Tätäkään väitettä ei ole kyetty vahvistamaan.

Onko vastahyökkäys alkanut?

Sotapropaganda on sotapropagandaa, mutta Venäjän väitteet Ukrainan "laajamittaisesta hyökkäyksestä" pakottavat yhtä kaikki kysymään, onko pitkään odotettu vastahyökkäys nyt alkanut, Emil Kastehelmi?

– Tästä yksittäisestä operaatiosta ei voi vielä päätellä, onko tämä laajempi vastahyökkäys, hän vastaa.

– Ainakaan ei ole tiedossa, että Ukraina olisi pystynyt iskemään erityisen syvälle Venäjän rintamaan.

Kastehelmen mukaan Etelä-Donetskin alueen Velyka Novosilkan kaupungin tienoilla on aiemminkin nähty "pienimuotoista hyökkäystoimintaa" Ukrainan taholta.

Nyt nähty isku tai iskut ovat "hieman isompaa tasoa", Kastehelmi arvioi.

Kastehelmi muistuttaa, että ne operaatiot, joista nyt uutisoidaan, tapahtuivat joko sunnuntaina tai lauantaina. Maanantain toimista todennäköisesti valuu tietoja vasta illan tai huomisen aikana.

Lue myös: Ukraina julkaisi vastahyökkäyksellä vihjailevan sotapropagandavideon: "Suunnitelmat pitävät hiljaisuudesta"

Leopardeista ei havaintoja

Ukrainan saamista länsimaisista panssarivaunuista, kuten Leopard 2 -tankeista, ei viikonloppunakaan julkaistu kuvia tai videota. Niiden näkymistä on pidetty yhtenä todennäköisenä merkkinä suuren vastahyökkäyksen alkamisesta.

Ukrainan tiedetään varustaneen vastahyökkäys mielessä uusia prikaateja nimenomaan länsimaisella lahjakalustolla.

– Viikonlopun hyökkäyksessä on väitetysti ollut mukana tuoreempia prikaateja, ainakin 23. ja 31. prikaati. Vielä ei ole havaintoja länsimaisista taistelupanssarivaunuista. Ukraina ei vaikuta hyökänneen kaikkein iskukykyisimmillä joukoillaan, Kastehelmi toteaa.

Venäjän puolustusministeriö väitti Ukrainan hyökänneen kuudella mekanisoidulla pataljoonalla ja kahdella panssarivaunupataljoonalla. Tietoja ei ole vahvistettu.

"Voi olla, ettei Ukraina pyrkinytkään läpimurtoon"

Ukrainan viikonlopun hyökkäyksen tavoitteita on käytännössä mahdotonta tietää varmasti.

Selvää on lähinnä se, että Venäjä pyrkii kuvaamaan tapahtuneen Ukrainan epäonnistuneeksi vastahyökkäykseksi.

Spekuloidaan.

– Tämä voi olla sitä, että ukrainalaiset kokeilevat, josko tältä suunnalta he lähtisivät etenemään etelään, Kastehelmi sanoo.

– Voi olla myös samanlainen operaatio kuin mikä nähtiin Bahmutissa: Pienimuotoinen hyökkäysoperaatio, jonka tavoite vaikutti olevan venäläisjoukkojen sitominen, hän jatkaa.

Lue myös: Analyysi: Ukrainan on pakko hyökätä, jos se haluaa voittaa

Sekä Ukraina että Britannia ovat väittäneet Venäjän lähettäneen Bahmutin suunnalle lisäjoukkoja pysäyttämään Ukrainan paikallisen vastahyökkäyksen. 

Venäläiskomentajat olisivat mieluummin pitäneet Bahmutiin väitetysti lähetetyt yksiköt reservissä, Britannia arvioi.

Ukraina on voinut haluta myös testata Etelä-Donetskissa, miten venäläiset toimivat, jos Ukraina iskee "vähän vahvemmilla joukoilla", Kastehelmi pohtii.

– Voi olla, ettei Ukraina pyrikään läpimurtoon. Voi olla vastahyökkäyksen valmistelua tai jopa harhautus.

Ainakin osittain Venäjän reaktion hakemiseksi on tulkittu myös Ukrainan puolella taistelevien venäläisten tekemät iskut Venäjän Belgorodiin, jonne on väitetysti tehty useita maahyökkäyksiä touko-kesäkuun aikana.

Lue myös: Prigozhin uhkaa Wagner-joukkojen sotivan Venäjän maaperällä ilman Kremlin lupaa

Ukraina ei muuta suunnitelmiaan lennosta

Sodan tilannekarttaa ylläpitävä Kastehelmi ei odota rintamatilanteen Ukrainassa oleellisesti muuttuvan lähipäivinä.

Sen sijaan Kastehelmi uskoo, että Ukraina on aika hyvin suunnitellut etukäteen hyökkäyssuuntansa. Toisin sanoen hän ei pidä todennäköisenä, että Ukraina kokeilee hyökkäämistä ympäri rintamaa ja päätyy iskemään aivan eri paikassa kuin alkujaan ajatteli.

– Niitä suunnitelmia tuskin pystyy muuttamaan lennosta. Ne ovat pitkäaikaisen suunnittelun ja harjoittelun tuloksia. Niihin on tietyt isot joukko-osastot jo valmiiksi sitoutuneet, Kastehelmi arvioi.

Esimerkkinä Kastehelmi käyttää Ukrainan viime syksynä tekemiä menestyksekkäitä vastahyökkäyksiä Harkovan ja Hersonin alueilla.

– Ei niitä yhtäkkiä olisi voitu pyöräyttää niin, että ne olisivat alkaneetkin Zaporizhzhassa, Kastehelmi sanoo.

Lue myös: Sotakirjeenvaihtaja Niko Nurmista syytettiin Ukrainan sotasalaisuuksien vaarantamisesta – nyt hän kertoo, miksi veri vetää aina takaisin Ukrainaan

Suuri vastahyökkäys ei jää salaisuudeksi

Toukokuisessa MTV Uutisten haastattelussa Kastehelmi totesi, ettei pidä mahdollisena, että Ukraina tekee suuren vastahyökkäyksen, epäonnistuu ja se jää salaisuudeksi.

Ukrainankin epäonnistumisia on kuitenkin jäänyt raportoimatta. Ukrainalaislähteet paljastivat brittilehti The Timesille maan yrittäneen vallata Zaporizhzhjan ydinvoimalan 600 sotilaalla lokakuussa, mutta hyökkäys tyrehtyi aika lailla alkuunsa.

Hyökkäyksen epäonnistumisesta uutisoitiin vähänlaisesti siitä huolimatta, että Venäjä raportoi maihinnoususta jo sen tapahtumapäivänä. Vaikka esimerkiksi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War kertoi venäläisväitteistä, suhtauduttiin hyökkäysyritykseen laajalti verrattain skeptisesti.

Kastehelmen mukaan tämä skenaario ei todennäköisesti voi toistua, jos ja kun Ukraina yrittää suurempaa hyökkäystä. 

– Fakta on, että jos länsimaiset panssarivaunut alkavat palaa, Venäjä repii siitä irti kaiken propagandan. Vähintään venäläiset sotakommentaattorit, jos eivät viralliset tahot, Kastehelmi totesi toukokuussa.

Jossain määrin tämä skenaario toteutui jo nyt, vaikka liekehtivistä länsitankeista ei kuvia olekaan nähty. Venäjän sotapropaganda pyrki välittömästi kuvaamaan Ukrainan väitetyn "laajamittaisen hyökkäyksen" epäonnistuneeksi.

Lue lisää: Ukraina ei pystyisi piilottamaan vastahyökkäyksen epäonnistumista: "Jos länsipanssarit palavat, Venäjä repii siitä kaiken irti"