Sotakirjeenvaihtaja Niko Nurmista syytettiin Ukrainan sotasalaisuuksien vaarantamisesta – nyt hän kertoo, miksi veri vetää aina takaisin Ukrainaan

Niko Nurmisen oli tarkoitus lähteä Kiovaan perjantaina. Keskiviikkona puhelin soi, ja suunnitelmat muuttuivat.

Kiovaan oli lähdettävä heti eikä parin päivän päästä, sillä perillä olisi muiden pohjoismaisten medioiden kanssa mahdollisuus haastatella presidentti Volodymyr Zelenskyiä.

Haastattelumahdollisuus olisi seuraavana päivänä, torstaina, kello 12.

– Etkö sinä ole Ukrainassa, Zelenskyin kansliasta kysyttiin Nurmisen mukaan.

Nurminen ei ollut Ukrainassa. Hän oli Helsingissä. 

– Ai jaa. Luulin, että olet täällä, Ukrainasta vastattiin.

Haastattelua Zelenskyin kanssa oli viritetty aikaisemmin pariinkin otteeseen. Erinäisistä syistä johtuen haastattelut olivat kaatuneet tai lykkääntyneet. Joskus oli soitettukin, että "nyt käy", mutta Nurminen oli jo ehtinyt lähteä Ukrainasta.

Zelenskyin kanslian yhteenoton jälkeen Nurminen soitti toimitukseen.

– Sanoin, että tilanne on tämä, ja päätettiin välittömästi lähdöstä Ukrainaan.

– Löytyi yksi lentoyhteys, jolla pääsin vielä samaksi illaksi Puolan Krakovaan. Siitä suoraan autoon ja täysiä Kiovaan. Olin Kiovassa kello 11.15.

Äkkilähtö ei ollut poikkeuksellinen. Nurminen sai ensimmäisenä työpäivänään MTV Uutisissa elokuussa 2021 tehtäväkseen lähteä Afganistaniin, jossa Taleban oli valtaamassa Kabulia.

"Olisi syytä mennä ja minä haluan mennä"

Ukrainassa Nurminen oli työtehtävissä vieraillut ensimmäistä kertaa vuonna 2004, oranssin vallankumouksen tiimellyksessä.

Vaalien asetelma oli selkeä. Vastakkain olivat Venäjän presidentti Vladimir Putinin tukema Viktor Janukovytsh ja opposition ehdokas, länsimaiden suosikki Viktor Jushtshenko.

Janukovytsh voitti toisella kierroksella, mutta vaalit tulkittiin vilpillisiksi. Kansa marssi kaduille ja useat päättävät elimet jättivät vaalituloksen hyväksymättä. Uusissa vaaleissa Jushtshenko voitti vaalit 52 prosentin ääniosuudella. Putinin suosikille Janukovytshille antoi äänensä 47 prosenttia.

Kun taistelut Ukrainan Donbasissa alkoivat vuonna 2014, reissasi Nurminen jälleen joitakin kertoja maassa. Viimeinen kerta ennen suurhyökkäystä oli 2017, jolloin Nurminen kävi muun muassa Mariupolissa.

24. helmikuuta 2022 Eurooppa heräsi uuteen todellisuuteen, jonka presidentti Sauli Niinistö ikuisti seuraavin sanoin: "Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät".

Nurmisen mukaan Ukrainaan "olisi syytä mennä ja minä haluan mennä". Ensimmäisten ohjusten osuessa Kiovaan paikalla oli MTV Uutisissa kirjeenvaihtaja Petri Saraste.

– Kun Venäjä päätti lähteä jyräämään naapurimaataan, oli selvää, että hyvin moni asia myös Suomen kannalta tulee muuttumaan, Nurminen sanoo.

"Ei ihan ole huippukokouksen seuraamista"

Venäjän suurhyökkäyksen aikana Nurminen on työskennellyt sotakirjeenvaihtajana Ukrainassa viitisen kuukautta. Reissuja on kertynyt kymmenkunta.

Tyypillisesti matkat ovat kestäneet kahdesta kolmeen viikkoa.

– Se on muodostunut Ukrainassa maksimiajaksi, jonka pystyn toimimaan siten, että ajatus kulkee ja riskinarviointi toimii. Unet ovat melko pinnallisia, vaikka en olekaan kuin muutaman yön keskeyttänyt pommisuojaan menemällä, Nurminen kertoo.

Nurmisen ensimmäinen työtehtävä sotaa käyvässä maassa oli vuonna 2003, jolloin Yhdysvaltain johtama koalitio hyökkäsi Irakiin ja syrjäytti presidentti Saddam Husseinin.

Se oli "aloittelijalle rankka ja opettavainen keikka", Nurminen muistelee.

– Olin jotain ulkomaankeikkoja tehnyt, mutta oli eri asia mennä sotaa käyvään maahan.

Sotatilassa olevan maan todellisuus aukesi kunnolla Nurmisen ollessa matkalla Irakin pääkaupunki Bagdadista eteläisempään Najafin kaupunkiin. Matkan varrella hän kohtasi kapinoivia shiiamuslimeja.

– Kundit olivat ihan hurmoksessa. Totesin, että nyt voi tapahtua ihan mitä vain. Siitä lähti tietynlainen kriisitietoisuus. Ihmisillä voi olla kriisialueella päällä millainen akuutti trauma tahansa, he voivat toimia miten tahansa ja rauhalliselta tuntuva tilanne voi muuttua nopeasti vaaralliseksi, Nurminen pohtii.

– Silloin ajattelin, ettei tämä työnkuva ihan ole EU:n huippukokouksien seuraamista, Nurminen heittää hyväntuulisesti.

"Helvetin huono tuuri" ja villasukat

Vaaran tunne ei ole Nurmista "koskaan häirinnyt keskimääräistä vähempää". Se ei kuitenkaan lamauta.

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on tietää mahdollisimman tarkasti, mitä ympärillä tapahtuu tai voi tapahtua. Tässä tärkeitä ovat kontaktit. Olivat he sitten niin sanottuja tavallisia ihmisiä, rintamalla tai sen tuntumassa olevia taistelijoita, viranomaisia, vapaaehtoisia tai luotettavia some-lähteitä, saa heiltä Nurmisen mielestä elintärkeää tietoa.

Nurmisen henkilökohtainen turvasatama ovat villasukat. Viimeisillä Ukrainan reissuilla jalkoja ovat lämmittäneet kummitädin neulomat sukat.

– Ne ovat olleet jo sen verran monta kertaa mukana, että pitäisi varmaan laittaa pesuun.

– Vaikka olisi missä yötä, niin jos on villasukat, on siinä joku hallittu elementti. Minä päätin, että on villasukat. Palanen turvallisuutta.

Myös fiksereistä, paikallisista "oppaista yhteiskuntaan" on iso apu. He tietävät, säätävät, soittelevat ja toimivat tulkkeina. Kun pohjoisesta hyvinvointiyhteiskunnasta hypätään perustietojen varassa tekemään rumasti sanottuna "laskuvarjojournalismia" globaaliin etelään, ovat fikserit elintärkeitä.

– Kartalla voi näyttää, että tie on suora ja Google väittää, että matka kestää 4 tuntia ja 23 minuuttia. Kun lähtee tutkimaan tilannetta, selviää ettei siltaa enää ole tai on ponttonisilta, jossa on kolmen tunnin autojono.

– Varhaisaamusta juttukeikoille lähtiessä olen vielä hyvin myöhään edellisenä iltana yrittänyt tarkistaa kaiken olevan kuten aiemmin.

Nurmisen läheisistä "kaikki eivät suinkaan kannusta" tekemään juttukeikkoja Ukrainaan.

– Tai oikeastaan kukaan ei kannusta, Nurminen tarkentaa hymyillen.

Kullakin kuvaus- tai haastattelupaikalla saavuttuaan Nurminen kertoo aina katsovansa, missä liikkuu tai minne menee suojaan, jos ympärillä tapahtuu jotain ennakoimatonta.

Ukrainassa on tiettävästi kuollut 16 toimittajaa.

– Käsittääkseni he ovat pääosin menneet hallitusti tilanteisiin, mutta on vain käynyt helvetin huono tuuri.

Nurmisen epäiltiin vaarantaneen Ukrainan sotasalaisuuksia

Tammikuussa 2023 Ukrainan sodan tilannekartan ylläpitäjä, lukemattomia haastatteluita aiheesta medioille antanut Emil Kastehelmi linkkasi Twitterissä Nurmisen raportointiin pohjautuneen MTV Uutisten artikkelin ja aloitti kommenttinsa sanoilla "mitenkähän tämän nyt kiltisti sanoisi…".

Kastehelmi kirjoitti Nurmisen kertoneen "ukrainalaisten joukkojen liikkeistä, suuntautumisista ja suunnitelmista suoraan taistelujen kovimman painopisteen selustasta" Bahmutista.

– Näen tämän mahdollisena operaatioturvallisuusriskinä, Kastehelmi arvioi.

– Voi olla, että tällainen kenttäreportaasi on myös koordinoitu Ukrainan kanssa tarkoituksella. Se olisi, ukrainalaisten aiempi toiminta huomioiden, jokseenkin erikoinen veto, hän jatkoi.

Nurmisen raportin voi katsoa alta olevalta videolta ja artikkelin lukea tästä.

Nurmisen mukaan Ukrainan sotasalaisuuksia varjellaan juttukeikoilla aina tarkasti, ja niin toimittiin myös tässä tapauksessa.

Ensinnäkin tarkkaa kuvauspaikkaa ei usein kerrota.

– Jos kuvataan asepajaa tai jotain sotilasteknistä tai muutoin strategiseksi tulkittua kohdetta, sitä kuvataan siten, ettei ympäristö näy tai jos näkyy, se on sillä tavalla merkityksetöntä, ettei sen perusteella pysty tunnistamaan paikkaa, Nurminen sanoo.

Bahmutin kiristyneestä tilanteesta raportoineessa jutussa toimittiin toisin. Bahmutista länteen sijaitseva Kostjantynivka mainittiin nimeltä.

– Jutussa kertomani tiedot tulivat ukrainalaisilta sotilailta. Siinä oli mukana myös korkea-arvoinen upseeri, jolta varmistin tiedot, Nurminen sanoo.

– Sanoin, että olen tekemässä juttua, aion seisoa tässä ja kameraa on tarkoitus liikuttaa näin: Hän sanoi, että on ok ja voin kertoa tiedot, hän jatkaa.

Videolla näkyy myös sotilasajoneuvoja, jotka Nurminen oli kuvannut samalla alueella samana päivänä.

– Videon leikkausvaiheessa seurueessa oli asevoimien toimija, yhteyshenkilö, jolle näytin klipin. Kysyin, "onko tässä mitään kyseenalaista?" Hän sanoi, että ei ole.

Kyseisellä juttukeikalla matkan oli tarkoitus jatkua aina Bahmutin kaupunkiin asti. Siellä oli kontakteja, jotka olivat luvanneet vastaanottaa Nurmisen.

Nurminen oli Tshasiv Jarissa, kun "alkoi paukkua siihen malliin", että suojaan piti hakeutua kolme kertaa lyhyen ajan sisällä.

– Yläpuolella lensi helikopteri, joka ammuttiin alas parin sadan metrin päässä. Totesin, että nyt lähdetään mahdollisimman nopeasti pois, Nurminen kertoo.

Vaikka jutussa spekuloitiin Bahmutin saarrostuksella ja Ukrainan mahdollisella hallitulla vetäytymisellä, kykeni Ukrainan armeija pitämään huoltotiet kaupunkiin auki. Lauantaina 20. toukokuuta Venäjä julisti vallanneensa Bahmutin kokonaisuudessaan. Vaikka Ukraina on väittänyt yhä taistelevansa kaupungissa, ovat sota-asiantuntijat laajalti katsoneet Bahmutin käytännössä siirtyneen Venäjän hallintaan.

"Zelenskyi istui ja katseli"

Zelenskyin haastattelumahdollisuuden myötä päivän varoitusajalla Kiovaan lähtenyt Nurminen saapui pääkaupunkiin 45 minuuttia ennen sovittua haastatteluaikaa.

Aiheita riitti. Zelenskyi kertoi näkemyksiään niin Ukrainan odotetusta vastahyökkäyksestä kuin perhe-elämästäänkin. Zelenskyi kertoi olevansa ehkä kelpo presidentti, mutta huono isä.

Suomessa kiinnostivat erityisesti Ukrainan havittelemat Hornet-hävittäjät, joiden luovuttamisesta pääministeri Sanna Marin (sd.) oli lupaillut Suomessa keskusteltavan. Lausunnoista nousi kohu.

Etukäteen pohjoismaisille medioille oli kerrottu, että kukin toimittaja saa kysyä Zelenskyilta yhden kysymyksen.

Tuolloin ei vielä tiedetty, että haastattelumahdollisuudella Zelenskyi pohjusti toukokuun alun vierailuaan Suomeen. Zelenskyi tapasi Helsingissä presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin lisäksi muiden pohjoismaiden johtoa.

Kun luvattu kysymyskierros oli käyty läpi, toimittajat hiljenivät, Nurminen kertoo.

– Zelenskyi istui ja katseli, että "niin?". Sitten lähti toinen kysymyskierros. Ja kolmanteenkin oli aikaa.