Turvakoteihin hakeutuvista ihmisistä 30 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Naisten lisäksi myös miehiä joutuu tilanteeseen, jossa turvakotiin lähteminen on ainoa ratkaisu. Tilannetta hankaloittaa kielitaidottomuus ja se, että suomalaisella puolisolla voi olla toisesta täydellinen taloudellinen ja sosiaalinen kontrolli, jolloin avun hakeminen on entistäkin vaikeampaa.
Perheväkivalta ei ole ainoastaan naisten ongelma. Pääkaupunkiseudun turvakodeissa naisten ja lasten lisäksi asiakkaina onkin myös miehiä, harvemmin, mutta tasaisesti.
– Lähes kaikki asiakkaamme ovat naisia, jotka pakenevat miehensä heihin kohdistamaa henkistä-, fyysistä-, seksuaalista- sosiaalista- tai taloudellista väkivaltaa, kertoo toiminnanjohtaja Karola Grönlund Pääkaupungin turvakoti ry:stä.
– Miehillä kynnys hakea apua on monta kertaa korkeampi kuin naisilla, vaikka väkivaltaisia naisia on myös. Toinen kysymys on se, miten naiset saataisiin hakemaan apua omaan väkivaltaisuuteensa, sanoo Pääkaupungin turvakoti ry:n Haagan toimipisteen vastaava ohjaaja Maijukka Pietilä.
Pääkaupungin turvakoti ry:llä on kaksi turvakotia
Turvakoti Haagassa on yksitoista paikkaa, ja Turvakoti Toukolassa seitsemän.
Turvakotiin tulevat saavat asiakkuutensa aikana henkisen ja käytännöllisen avun lisäksi ylöspidon ruokineen ja liinavaateineen.
Turvakodin henkilökunta vastaa ympärivuorokautisesti perhe-ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin liittyviin puheluihin. Soittajan kanssa kartoitetaan hänen väkivallan uhan tilannettaan tai jo tapahtunutta väkivaltaa.
Joskus yllättävää tilannetta on jouduttu selittämään turvakodin naisasiakkaille, jotka ovat ihmetelleet, kun turvakotiin on hakeutunut myös miehiä.
– Miesasiakas naisvaltaisessa turvakotiyhteisössä on osalle naisista hämmentävä. Tämä liittynee paitsi kokemuksiin miehen ja naisen rooleista, myös siihen, että useimpien naisasiakkaiden kohdalla väkivallantekijä on ollut mies, lisää Turvakoti Haagan vastaava sosiaalityöntekijä Minna Remes-Sievänen.
Remes-Sieväsen mukaan pääkaupungin turvakoteihin hakeutuneet miehet edustavat eri kansalaisuuksia, joukossa on niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin.
– Pääkaupunkiseudun turvakotiin miehiä tulee vuosittain kymmenkunta miestä.
Minna Remes-Sievänen Turvakoti Haagan ovella.
Kielitaidotonta on helppo kontrolloida
Grönlundin mukaan miehetkin kohtaavat alistamista ja väkivaltaa naisen taholta. Alistaminen voi ilmetä esimerkiksi puolisen elämän liiallisena säätelemisenä. Esimerkiksi kielitaidottoman puolison elämää on suhteellisen helppoa kontrolloida.
– Usein ulkomailta tullut puoliso on kieli- ja lukutaidoton eikä hänellä ole mitään käsitystä suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja omista ihmisoikeuksistaan. Sen vuoksi häntä on helppo hallita ja suomalainen puoliso voi eristää kotona olevan puolison esimerkiksi rajoittamalla liikkumista tai määräämällä, ketä hän saa tavata. Puhumattakaan siitä, että puolisolla ei ole omaa pankkikorttia tai tiliä eikä rahaa käytössään.
– Epätasa-arvo syntyy jo, kun muutetaan kulttuurista toiseen, oli sitten kyseessä mies tai nainen. Kiirisi on jo valmiina, kun muutetaan maasta toiseen. Erityisesti, kun mukaan tulee väkivaltaa, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Toisella osapuolella on kontrollin välineet jo valmiiksi hallussaan, Remes-Sievänen sanoo.
Valta voi olla taloudellista
Turvakotiin hakeutumisen syynä voi olla puolison hallitseminen ja kontrolloiminen rahan avulla.
– Taloudellisen vallan käyttö on tavanomaista. Tämä voi ilmetä sillä tavoin, että kotona olevaa puolisoa hallitaan rahattomuudella, ja hänen työssäkäyntimahdollisuuksiaan rajoitetaan, Grönlund toteaa.
Esimerkiksi maahanmuuttajapuolisolla ei välttämättä ole käsitystä perheen rahatilanteesta eikä hän voi vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin.
– Työssäkäyvä suomalainen puoliso voi esimerkiksi täyttää ulkomailta Suomeen muuttaneen puolison työttömyyspaperit eikä etuuksia saava puoliso saa niitä omalle tililleen.
– Pahimmillaan on ollut tapauksia, joissa turvakotiin hakeutuneen naisen tai miehen nimiin on kertynyt velkoja esimerkiksi maksamattomista vuokrista ja puolison ottamista pikavipeistä, toteaa Grönlund.
Grönlundin mukaan monelle raha-asioiden tila on selvinnyt turvakodissa, kun niitä on alettu selvittää.
– Ikävä kyllä velat kuuluvat, sille jonka nimi on paperissa, vaikka paperit olisi allekirjoitettu ymmärtämättä asian todellista laitaa, lisää Grönlund.
Miehestä tuli "kotiorja"
Ulkomailta Suomeen muuttanut nainen voi tajuta oman alistetun tilanteensa miestä helpommin arkisissa kohtaamisissa käydessään esimerkiksi lasten kanssa neuvolassa tai kerhoissa, mutta miehet ovat huomattavasti yksinäisempiä ja eristyneempiä eikä asiaa ole yhtä helppo miehenä ottaa esille.
On tapauksia, joissa mies on käynyt esimerkiksi seurakunnan tilaisuudessa ja hän on rohkaistunut siellä puhumaan tukalasta tilanteestaan. Joskus myös naapurit puuttuvat pariskunnan tilanteeseen kuullessaan asunnosta hakkaamista tai itkemistä ja soittavat poliisit.
Miessakit ry:n Vaiettu väkivalta – Miesten kokema väkivalta ja mahdollisuus avun hankkimiseen ja saamiseen kyselyyn vastanneista miehistä suurin osa 86 prosenttia kertoo kokeneensa henkistä väkivaltaa ja 75 prosenttia fyysistä väkivaltaa. Väkivallan tekijä on usein oma puoliso.
– Eräs hyvin koulutettu maahanmuuttaja meni naimisiin suurin odotuksin koulutetun suomalaisen naisen kanssa, mutta miehestä tuli Suomessa käytännössä naisen 'kotiorja'. Hän koki naisen taholta kaikenlaista väkivaltaa, myös fyysistä, kertoo hankekoordinaattori Tommi Sarlin Miessakit ry:stä.
Miehet vaikenevat väkivallasta
Sarlinin mukaan naisella oli ote mieheen, sillä hän oli vienyt mieheltä passin ja rahat, eikä mies uskaltanut enää edes mennä ulos kodistaan.
– Mies pystyi kuitenkin irrottautumaan suhteesta tuen avulla. Ei tämä suinkaan ole ainoa kerta, kun ulkomainen mies on hakenut Miessakit ry:stä apua. Ikävä kyllä 64 prosenttia väkivaltaa kohdanneista miehistä ei puhu eikä pukahda siitä kenellekään koskaan, harmittelee Sarlin.
Ulkomailta Suomeen paremman toivossa lähteneiden puolisoiden voi olla vaikea käsittää sitä taloudellista tai jopa fyysistä väkivaltaa, jonka kohteeksi he yllättäen joutuvat.
Turvakodista kannustetaan hakemaan apua ajoissa, sillä lähtö kodista voi pelastaa oman hengen – asiakkaaksi voi tulla milloin vain.
– Usein etäisyys kirkastaa ajatukset. Väkivalta on voinut jatkua vuosia, joten asiakas voi todeta meille soittaessaan, että puoliso vain tönäisi minua eikä tällä kertaa tullut edes murtumia. Suomessa on yhä liian korkea kynnys puuttua parisuhdeväkivaltaan, muistuttaa Grönlund.
– Väkivalta ei lopu maailmasta, mutta apua on tarjolla, Grönlund korostaa.
Ympärivuorokautiset päivystävät puhelimet turvakoteihin:
Pääkaupungin turvakoti 09 4777 180
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti 050 3231 034
Oulun ensi-ja turvakoti 0400 581606
Lapin ensi-ja turvakoti 040 584 0021