Apua tarvinnut Mikko käännytettiin turvakodista Turussa – "Pelkäsin henkeni edestä"

Yli tuhat ihmistä on jäänyt tänä vuonna ilman paikkaa haluamastaan turvakodista tilanpuutteen vuoksi, paljasti perjantaina julkaistu MTV Uutisten selvitys.

Yksi turvakotien ruuhkasta kärsinyt on kaarinalainen Mikko. 

Mikon nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden takia, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. 

Mikko kertoo pyrkineensä Turun turvakotiin noin kuukausi sitten sunnuntaina, kun hänen vaimonsa oli ajanut hänet pois heidän yhteisestä kodistaan veitsellä uhaten.

– Pelkäsin silloin käytännössä henkeni edestä, Mikko kertoo MTV Uutisille.

Suhteessa oli Mikon mukaan ollut aiemmin henkistä väkivaltaa, jolla vaimo haavoitti miestään.

Mikko kertoo puhuneensa turvakotiin lähtemisestä jo muutaman kerran tätä ennen poikansa sosiaalityöntekijän kanssa ja soittaneensa hätänumeroonkin. 

Mikolla on yksi lapsi aiemmasta avioliitosta. Sosiaalityöntekijä oli kuitenkin ollut ajatusta vastaan.

Lue myös: Yli tuhat apua tarvitsevaa käännytetty turvakodeista, paljastaa MTV:n selvitys

Turvakodissa ei ollut tilaa

Kun Mikko soitti turvakotiin Turkuun, siellä ei ollut tilaa. Hänelle tarjottiin kuitenkin mahdollisuutta saada paikka Porista tai Hämeenlinnasta.

Turun turvakoti on Varsinais-Suomen alueen ainoa. Se on MTV Uutisten tietojen mukaan ohjannut kuluvan vuoden aikana kaikkiaan 109 apua hakenutta ihmistä muualle. Lähin vaihtoehto sijaitsee Raaseporissa, jonne matka kestää autolla noin puolitoista tuntia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Turun turvakodin perhepaikkojen määrä ei ole alueen kokoon nähden riittävä.

– Pitkät välimatkat voivat olla avun saamisen esteenä ja tällöin apu voi jäädä saamatta, THL:stä kommentoidaan MTV Uutisille.

"Tuntui hankalalta joutua lähtemään kauas pojasta"

Mikko päätti lähteä Poriin, vaikka se hankaloitti hänen yhteydenpitoaan Kaarinassa asuvaan poikaansa.

– Tietysti tuossa tilanteessa se tuntui ikävältä. Minulla on lapsi täällä ja tuntui hankalalta joutua lähtemään kauas tietämättä, tulenko ikinä saamaan asuntoa vai päädynkö kadulle, Mikko sanoo.

Perillä Mikko kokee jääneensä yksin. Lähinnä odoteltiin sitä, vapautuisiko Turusta paikka. 

– Perjantaiaamuna sitten selvisi, että voin siirtyä Turkuun, Mikko selvittää.

Huomenta Suomessa keskusteltiin maanantaina turvakotien tilanteesta. Vieraana olivat Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen ja Turun turvakodin vastaava ohjaaja Henriikka Kuusrainen. Katso keskustelu alta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Kokee jääneensä yksin

Turussa Mikolle tehtiin kysely, jossa kartoitettiin hänen turvakotitarvettaan ja hänen kokemaansa väkivallan uhkaa. Virkailija ilmoitti Mikon mukaan kyselyn jälkeen, että Mikolla ei olisi edellytyksiä olla turvakodissa pidempään.

Mikko koki tilanteen ja virkailijan käytöksen passiivisaggressiivisena ja olonsa äärimmäisen turvattomana.

Hän kertoo romahtaneensa tuossa vaiheessa täysin.

– Minulla oli taustalla sellaisia henkisen väkivallan kokemuksia, joita viranomaiset eivät tietenkään voineet ymmärtää. 

Mikon mukaan virkailijat käytännössä kielsivät hänen kokemuksensa.

– Pelkäsin sitä, että edes viranomaiset eivät ole puolellani ja minut laitetaan kadulle uskomatta lainkaan, mitä minä olen kokenut.

Mikko kertoo soittaneensa turvakodista isälleen, joka haki hänet pois. He ajoivat Mikon mukaan Turkua ympäri kolme tuntia, kun Mikko avautui tilanteestaan.

Tämän jälkeen Mikko soitti vielä turvakotiin, josta hän sanoo saaneensa tällä kertaa hyvin empaattista kohtelua. Hän palasi sinne vielä muutamaksi päiväksi.

Lue myös: Joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita väkivallan

"Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta"

Mikko tähdentää haastattelussa, että ei halua kertoa tarinaansa aiheuttaakseen vahinkoa kenellekään ja että esiin tulemisen motiivina eivät ole katkeruus, viha tai kosto.

Mikko sanoo sen sijaan haluavansa antaa äänen vastaavaa kokeneille ja tuoda esiin sosiaaliviranomaisten kyvyttömyyden ymmärtää henkisen väkivallan ja manipulaation dynamiikkaa.

– Fyysistä väkivaltaa kokenut ei takuulla joudu vastaavan asemaan. Sen vakavuus ja vahinko havaitaan ja ymmärretään tottuneesti, mutta henkisen väkivallan vakavuuden astetta ja sen aiheuttamaa vahinkoa ei nähdä eikä ymmärretä lainkaan.

Mikko muistuttaa, että henkinen väkivalta on usein vuosia kestävä piina, joka lamauttaa ja tuhoaa yksilön elämän ja kyvyn hallita sitä.

– Henkisessä väkivallassa vamma muodostuu enemmän jälkeenpäin, kun taas fyysinen väkivalta on yhtäkkistä ja sen aiheuttama vahinko nähtävissä heti.Mikolla on kohtalotovereita 

Mikko ei ole MTV:n turvakodeille tekemän kyselyn perusteella yksin ajatuksineen siitä, että henkistä väkivaltaa ei aina tunnisteta.

Esimerkiksi Turvakoti Pellaksesta Espoosta kerrotaan, että heillä useat asiakkaat ovat kertoneet kokeneensa henkistä väkivaltaa ja pakottavaa kontrollia. Asiaa on kuitenkin vaikea osoittaa todeksi.

Eikä paikkoja aina riitä kaikille.

Lue myös: Turvakotien turva ei riitä kaikille

Avopalveluista apua tilanteen arviointiin?

Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen kertoi Huomenta Suomen lähetyksessä aiemmin tällä viikolla, että hädässä oleville on turvakotien lisäksi olemassa myös avopalveluita. 

Ne ovat Muukkosen mukaan palveluita, jonne ei mennä asumaan, vaan niitä voi saada päiväsaikaan.

Avopalveluista voi saada apua esimerkiksi väkivallan katkaisemiseen tai oman tilanteen arviointiin.

Muukkosen mukaan turvakodeissa ollaan keskimäärin kaksi viikkoa, mutta väkivallasta eroon pääseminen vaatii paljon pidempiaikaista työskentelyä. Siksi avopalvelut ovat tukena.

– Jos on vakava väkivallan uhka tai esimerkiksi vainotapaus, jonka takia väkivalta on pitkittynyttä, avopalveluissa voi saada siihen tukea. Mielestäni tarvittaisiin pidempiaikaista tukea kuin mitä meillä on Suomessa tällä hetkellä edes mahdollista antaa, Muukkonen sanoo.

Hän painottaa myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä.

Lue myös: Poliisi lakkauttaa turvataloille tärkeän yksikön