Ihmisen kasvokuvia vanhentava mobiilisovellus FaceApp on jälleen noussut puhelinkäyttäjien suosioon muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen.
Venäläissovellus muokkaa kuvissa olevia kasvoja tekoälyn avulla. Sovellus on nostattanut huolta kuvien muista mahdollisista käyttötarkoituksista.
– FaceAppin kohdalla puhetta on ollut siitä, että nyt Venäjän valtio kerää kasvotietokantaa. En pelkää tätä lainkaan, tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo.
Sen sijaan STT:n haastattelemat tietoturva-asiantuntijat muistuttavat, että käyttäjien sovelluksen pilvipalveluun lataamat kuvat voivat päätyä monenmoisiin käyttötarkoituksiin.
– Käyttöehdot ovat sovelluksessa sellaiset, että siinä menettää oikeutensa lataamiinsa kuviin. Pitää tiedostaa, että se ladattu kuva saattaa muissa yhteyksissä tulla myöhemmin vastaan, sanoo tietoturva-asiantuntija Samu Turunen liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta.
F-Securen Hyppönen kertoo yleisellä tasolla, että kuvia voidaan hyödyntää esimerkiksi mainonnassa.
– Meistä tuskin kukaan olisi iloinen, jos antaa kuvansa sovellukselle ja sitten se on votkamainoksessa, Hyppönen sanoo.
Vaihtokauppaa kasvokuvadatalla
Asiantuntijoiden mukaan FaceAppin ja lukuisten muiden ilmaissovellusten liiketoimintalogiikka on samanlainen: rahan sijaan liikkuvat käyttäjätiedot. Esimerkiksi tekoälyn kehityksessä käyttäjädataa tarvitaan runsain mitoin.
– Jos haluat opettaa kasvojentunnistusjärjestelmän oppimaan kasvojen muuttumista, on ilmeistä, että kasvojen kuvia tarvitaan, Hyppönen sanoo.
Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan kuluttajan pitäisi lukea sovelluksen käyttäjäehdot, ovatpa ne kuinka uuvuttavan pitkiä tahansa.
Traficomin Turunen kehottaa myös miettimään, kuinka laajasti käyttäjä haluaa sovelluksien pääsevän puhelimen tietoihin.
– Jos kyseessä on esimerkiksi Pokemon Go -sovellus, niin on ymmärrettävää, että se tarvitsee paikkatietoja toimiakseen. Mutta en ymmärrä, jos taskulamppusovelluksen pitää päästä osoitekirjaan ja kuviin.