Viattomalta vaikuttava sovellus voi vaatia esimerkiksi oikeuden selvittää, missä olet, mihin olet viestinyt ja kuka on viestinyt sinulle. Monissa ilmaisohjelmistoissa ja palveluissa on myös mainoksia, jotka voivat olla hyvinkin aggressiivisia.
Saa selville likimääräisen ja tarkan sijaintisi. Hallitsee puhelimesi värinää. Estää puhelintasi menemästä virransäästötilaan.
Tätä kaikkea tabletissasi haluaa tehdä suuren muotitalon sovellus, jolla selataan muotikuvia ja etsitään trendivaatteita. Samanlaisia oikeuksia itselleen pyytävät ilmainen nettivaatekaupan sovellus ja eräs kioskisovellus. Autojen myyntiin ja ostamiseen keskittynyt sovellus haluaa myös luvan lukea kalenteritapahtumia ja luottamuksellisia tietoja.
– Monet sovellukset haluavat valtavan määrän oikeuksia, joissa ei tunnu olevan tolkkua, toteaa Erkki Mustonen, tietoturva-asiantuntija F Securelta.
Viattomalta vaikuttava sovellus voi vaatia esimerkiksi oikeuden selvittää, mihin olet viestinyt ja kuka on viestinyt sinulle. Sovellus voi jopa lukea tabletin tai älypuhelimen lokitietoja.
– Paikkatieto on yksi mielenkiintoinen asia. Jos olet wlan-, wi-fi- tai matkapuhelinverkossa, paikkatietokin voi olla asia, jota sovellus haluaa käyttää. Tieto mahdollisesti välitetään jollekin kolmannelle osapuolelle, jotta voitaisiin esimerkiksi suunnata mainontaa käyttäjälle mutkan kautta, FB-profiilin, Gmail-profiilin kautta tai muuten, Mustonen sanoo.
Kuvituskuva, lainaus LinkedInin käyttöehdoista.
No, entäs sitten?
Sovelluksen lukemia tietoja, kuten paikka- puhelu-kontaktitietoja, voidaan myös yhdistellä.
– On väitetty, että tarvitaan 5-6 tietoa. Kun näitä analysoidaan, voidaan päätellä ihmisen käyttäytymisestä hyvin paljon. Ihmisen käyttäytyminen markkinamekanismina on kuumimpia asioita, joita netissä käytetään hyväksi.
Saatan siis saada puhelimeni sijainnin perusteella kohdennetun mainoksen. No, entäs sitten?
Jos Raija, 45 vuotta, asuu Vantaalla ja latailee sovelluksia, onko hän todella vaarassa?
Mustosen mukaan ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi työnantajaan liittyvä tieto älypuhelimessa.
– Itsekin käytän työkäytössä olevaa liittymää kaikenlaisten muidenkin asioiden hoitamiseen. Työpuhelimet, tabletit ja muut sisältävät työnantajien, yritysten ja henkilökohtaista tietoa suloisesti sekaisin. Jos tieto joutuu rikollisten käsiin, riskit kasvavat merkittävästi. Tämä kannattaa huomioida erilaisia laitteita käytettäessä, Mustonen muistuttaa.
– Eri sovelluksia käytettäessä tiedot on arvioitava: mitä puhelimeen kannattaa jättää, jos tiedot joutuvatkin vääriin käsiin? Aina joutuu miettimään, miten arvokas väline puhelin onkaan.
Kuvituskuva, lainaus Instagramin käyttöehdoista.
Kannattaako älypuhelimessa pitää esimerkiksi pankkisovellusta? Mustosen mukaan samalla tavalla voi kysyä, mitä kaikkea tietokoneessa voi säilyttää.
– Samasta asiasta puhutaan, vain väline ja käyttötavat ovat erilaiset. Jos laite ja käyttöympäristö on järkevällä tavalla suojattu, tiedon saaminen on hankalaa, jos puhelin joutuu vääriin käsiin. Eikä voro välttämättä tee tiedoilla mitään. Sisältö ratkaisee, millaista sisältöä sinne kannattaa jättää? Kovin arkaluontoista tavaraa ei annata liikkuvissa laitteissa pitää, Mustonen ohjeistaa.
Orwellmaista vahtimista
Monissa ilmaisohjelmistoissa ja palveluissa on myös mainoksia, jotka voivat olla hyvinkin aggressiivisia.
– Mainoksissa voi piillä riskejä, joita verkkorikolliset ovat oppineet hyödyntämään. Niihin kannattaa suhtautua varauksella. Jos ohjelmisto tai mainos sanoo, että tietokoneesi on saastunut tai muuta, hälytyskellon kannattaa soida heti.
Kuvituskuva, lainaus Spotifyn käyttöehdoista.
Sovellusten pyytämät oikeudet luovat ongelmia, jotka liittyvät ihmisen yksityisyyteen: miten laajasti erilaisia tietoja voidaan hyödyntää?
– Vielä kymmenen vuotta sitten tämä oltaisiin tulkittu Orwellmaiseksi vahtimiseksi, Mustonen sanoo.
George Orwellin teos Vuonna 1984 kertoo tulevaisuuden tarkkailuyhteiskunnasta, jota johtaa myyttinen Isoveli. Tuolloin kauhistuttava ajatus omien tietojen vuotamisesta on nykyisin jo perusjuttuja.
– Tänä päivänä ihmiset alkavat jo kyllästyä aiheeseen ja antavat tietojaan varsin vapaasti käytettäväksi. Yksityisyyden varjelemisessa tänä päivänä ei oikein mitään voi käyttää niin, ettei se jollain tavalla valu mainostajien tai muiden vastaavien yritysten käsiin. Se on maailma, jossa elämme, ja sen kanssa joudumme elämään tulevaisuudessakin.