Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee tällä hetkellä kasvomaskin käyttöä koko maassa koronapandemian leviämisen estämiseksi. Kasvomaskien käyttö on haastavaa monille ihmisryhmille, muun muassa kuulovammaisille.
– Mitä sinä sanoit? En kuule, en saa puheesta selvää, en pysty arvaamaan ja lopulta kysyn lukuisia kertoja, kuvailee jokapäiväistä elämäänsä vaikeasti kuulovammainen Outi Liuska, 43.
Espoolaisen Liuskan arki on vaikeutunut huomattavasti sen jälkeen, kun kasvomaskisuositus astui voimaan.
HUSissa sairaanhoitajana työskentelevän Liuskan työpaikalla kasvomaskit tulivat pakollisiksi asiakaskohtaamisissa jo viime keväänä koronan ensimmäisen aallon aikana. Syksyllä maskien käyttö on tullut mukaan kuvioihin myös julkisissa kulkuvälineissä ja liikkeissä.
Huulilta lukeminen on mahdotonta
Kun puhekumppanilla on kasvomaski, kuulovammainen ei pysty lukemaan huulilta tai näkemään ilmeitä.
Kasvomaskien käyttö estää kuulovammaisen vuorovaikutukselle elintärkeän huulioluvun, joka tukee merkittävästi puheen ymmärtämistä eri tilanteissa. Huulioluku on puheen sisällön päättelemistä huulten, kielen ja leuan liikkeistä. Lisäksi maski vaimentaa puhetta.
– Normaalisti luen puhujan huulilta ja kasvojen ilmeistä osan viestistä. Nyt nämä keinot ovat pois käytöstä, mikä vaikeuttaa todella paljon kuulemista, Liuska harmittelee.
Lue myös: Moni järjestö huolissaan avustusleikkauksista – vaikuttaisi haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointiin
Kuuntelun vaativuus uuvuttaa
Ongelmia on työpaikan lisäksi myös asioiden hoidossa, esimerkiksi kaupassa. Liuska sanoo, että kaupassa, kun ympärillä on vähänkin hälyä, kuuntelu on heti paljon vaativampaa ja raskaampaa.
– Vieras puhuja, outo asia, jota ei voi aina päätellä asiayhteydestä, ympäröivä häly ja pleksi sekä tietenkin maski – ja edessä on valmis sotku.
Toinen haaste on se, että ilman suuntakuuloa Liuska ei tiedä, kuka kulloinkin puhuu, jos samassa tilassa on useampi henkilö. Hänelle on tullut eteen tilanteita, joissa hän katsoo aivan väärää ihmistä ja olettaa puhujan olevan toinen henkilö kuin se, joka todellisuudessa puhuu.
– Olen tänä syksynä ollut todella paljon väsyneempi kuin normaalisti. Luultavasti osasyynä on tuo kuuntelun vaativuus, Liuska pohtii.
Kolmas kasvomaskin käyttöön liittyvä haaste kuulovammaisilla on se, että maskin kuminauhat ovat jatkuvasti solmussa kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen kanssa.
– Tämä onkin yksi iso lisähaaste maskin käytössä ja erityisesti sen pois ottamisessa.
Outi Liuska on turhautunut siihen, että kasvomaskin kuminauhat jäävät jatkuvasti kiinni kuulokojeeseen.
Läpinäkyvät maskit käyttöön
Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Suurin osa kuulovammaisista on ikääntyneitä, mutta myös työikäisistä noin 11 prosentilla on eritasoisia kuulonalenemia.
Sairaanhoitajana Liuska tietenkin ymmärtää, että maskia pitää käyttää koronatartuntojen minimoimiseksi, mutta hän toivoo helpotuksia kuulovammaisten arkeen.
– Toivon, että asiakaspalvelutyössä ihmiset käyttäisivät maskin sijasta kasvovisiiriä aina, kun se on mahdollista ja turvallista. Esimerkiksi kaupoissa on sekä pleksit että maskit. Riittäisikö pleksin takana olevalle henkilölle visiiri? Myös läpinäkyvät maskit voivat auttaa saamaan puheesta selvää, koska silloin näkee puhujan huulion, Liuska pohtii.
Kuulovammaiset eriarvoisessa asemassa
Kuuloliitto ry:n toiminnanjohtajan Sanna Kaijasen mukaan liitto on erittäin huolestunut kuulovammaisten pärjäämisestä ja selviämisestä arjen erilaisissa tilanteissa kasvomaskien laaja-alaisen käytön takia.
Kasvomaskien käyttö julkisissa tiloissa, viranomaisasioinnissa ja erilaisissa asiakaspalvelu- ja potilastilanteissa vaikeuttaa merkittävästi kuulovammaisten kommunikointia ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan vuorovaikutustilanteissa.
– Kuulovammainen henkilö voi tahtomattaan eristäytyä sosiaalisista vuorovaikutustilanteista, kun kasvomaskit haittaavat kuulemista, Kaijanen sanoo.
Kouluissa opetushenkilökunnan ja muun henkilökunnan maskien käyttö vaikeuttaa kuulovammaisten oppilaiden oppimista.
Miten kuulovammaisia voidaan auttaa kuulemaan paremmin korona-aikana?
Kasvovisiirin käyttö on yksi hyvä vaihtoehto. Kaijanen kertoo myös, että maailmalla on kehitelty kuulovammaisten vuorovaikutusta tukevia läpinäkyviä maskeja, joissa suun edessä oleva osuus on valmistettu läpinäkyvästä muovista. Tällaisten ikkunallisten maskien käyttö lisäisi merkittävästi kuulovammaisten ihmisten mahdollisuuksia saada puheesta selvää.
Kuuloliitto ehdottaa, että sairaanhoitopiireihin ja kouluihin sekä muihin sellaisiin asiakas- ja potilastilanteisiin, joissa asioidaan kuulovammaisten kanssa, tulisi hankkia ikkunallisia maskeja ja mahdollistaa läpinäkyvien visiirien käyttö.
– Näin voitaisiin välttyä erilaisilta väärinymmärryksiltä tai jopa vaaratilanteilta, Kaijanen korostaa.