Asiantuntijoiden mukaan verotus ei ole ainoa syy kotimaan korkeisiin polttoaineiden hintoihin. Euroopan unionin jäsenmaiden vertailussa Suomi pitää kuitenkin kärkisijaa menoveden kalleudessa. Tämä johtuu muun muassa kilpailun puutteesta ja niin sanotusta jakeluvelvoitteesta, jotka nostavat hintoja verotuksen lisäksi, Kauppalehdessä kirjoitetaan.
Bensiiniä ja dieseliä tankataan Suomessa tällä hetkellä EU:n kalleimmalla hinnalla. Euroopan komission ylläpitämän Weekly oil bullet -tilaston mukaan EU-maissa bensiinin keskihinta oli toukokuussa 1,98 euroa ja dieselin 1,85 euroa litraa kohden
Suomessa polttoaineiden hinnat ovat olleet selvästi unionin keskihintaa korkeammalla. Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 95-oktaanisen bensiinin keskihinta oli Suomessa 2,30 euroa ja dieselin 2,27 euroa litralta.
Polttoaineen verollinen hinta 23.5.2022, euroa litralta
TOP 5 | |||||
| Kallein | Bensiini 95 | Diesel | Halvin | Bensiini 95 | Diesel |
Suomi | 2,37 | 2,24 | Unkari | 1,26 | 1,42 |
Tanska | 2,32 | 1,95 | Malta | 1,34 | 1,21 |
Kreikka | 2,27 | 1,87 | Slovenia | 1,56 | 1,67 |
Hollanti | 2,23 | 1,95 | Bulgaria | 1,58 | 1,64 |
Saksa | 2,15 | 2,01 | Puola | 1,59 | 1,55 |
Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professorin Heikki Liimataisen mukaan syy Suomen ainaiselle tilastokärjelle piilee korkeassa elintasossa.
– Eurohinnoissa olemme aina tilastojen kärjessä. Jos vertaamme ostovoimaan suhteutettuja hintoja, tilanne on toinen. Silloin muualla maksetaan enemmän, Liimatainen kertoo.
Suomessa on kuitenkin muutamia erityistekijöitä, jotka vaikuttavat korkeisiin pumppuhintoihin.
– Verotus on Suomessa suurin vaikuttaja.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus on samaa mieltä. Asiantuntijat nostavat verotuksen lisäksi myös kilpailun puutteen yhdeksi selittäjäksi.
– Suomessa on joitakin perifeerisempiä alueita, joissa on vähemmän kilpailua. Se nostaa hintoja entisestään, Lehmus sanoo.
Polttoaineiden hinnoissa Suomi on tilastokärjessä
Hallitus linjasi huhtikuussa jakeluvelvoitteen laskemisesta tämän ja ensi vuoden ajaksi. Muutoksen tavoitteena on laskea pumppuhintaa, mutta Liimataisen mukaan se ei tule näkymään merkittävänä erona kuluttajan kuitissa.
– Täysimääräisenä ero on noin 10–15 senttiä. Jakelija voi huomioida muutoksen hinnassa tai ottaa itselleen parempaa katetta.
Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Edistämistavoite on toteutettu säätämällä kansallisesti liikennepolttoaineen jakelijoille velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus uusiutuvia polttoaineita.
Viime vuonna jakeluvelvoite oli 18 prosenttia ja kuluvana vuonna 19,5. Se nousee vuosittain siten, että vuonna 2029 ja sen jälkeen se on 30 prosenttia.
Jakeluvelvoitteen vaikutus koskee lähinnä dieseliä. Bensiinin hintaan määräaikaisella alennuksella ei Liimataisen mukaan ole juuri vaikutusta. Myös Lehmus katsoo jakeluvelvoitteen painon olevan suhteellisen pieni.
– Kuluttajan on vaikea erottaa sen merkitystä muista tekijöistä, hän arvelee.
Raakaöljyn hinta on merkittävä komponentti bensiinin hinnan muodostumisessa. EU sopi tiistain vastaisena yönä Venäjän öljypakotteista, minkä seurauksena öljyn markkinahinta nousi. Lehmus muistuttaa, että öljyn hinnannousu ei selitä eroja EU-maiden välillä, sillä tilanne on kaikille sama. Maat ja toimijat ovat lisäksi tehneet vapaaehtoisesti muutoksia ja opetelleet jo elämään ilman venäläistä öljyä.
– Pakotteilla tuskin on enää suurta merkitystä tässä vaiheessa, Liimatainen arvioi.