STM selvitti: Kasvomaskien vaikutus koronan ehkäisemisessä on vähäinen tai olematon – väärä käyttö voi lisätä tartuntariskiä, alan kansainväliset tutkimukset epäluotettavia

Tilaisuudessa ovat mukana STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, johtaja Pasi Pohjola sekä emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

15.14: Tutkimuksissa ja selvityksissä ei noussut esiin minkäänlaista suositusta maskien käytöstä myöskään ns. riskiryhmille, Mäkelä vastasi tilaisuuden viimeiseen kysymykseen. 

15.09: EU-komissio on suositellut maskien käyttöä julkisessa liikenteessä, mutta Marjukka Mäkelä korostaa, ettei tästäkään ole tieteellistä näyttöä. Maskien suojavaikutuksesta lentokoneissa ja linja-autoissa on tehty selvityksiä, mutta niissä on huomattavia virheitä, joten niiden perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä.

– On kyse mekaanisesta uskottavuudesta, ei tieteellisestä näytöstä.

15.08: Selvityksessä eivät olleet mukana ns. FFP2- ja FFP3-suojaimet, Marjukka Mäkelä vahvistaa. Kyse on ollut tavallisista kirurgisista suu/nenäsuojuksista.

15.05: Selvityksessä on vertailtu erityyppisiä kasvosuojaimia, myös VTT tehnyt kangasmaskien suodatuskyvystä oman tutkimuksensa. Se osoittaa sen, että riippuen materiaalista suojaimien suodatuskyky on vaihteleva, osassa jopa lähellä kirurgisten maskien suodatuskyvystä. Mutta kyse on vain teknisestä ominaisuudesta, joka ei takaa suojautumista virukselta.

15.03: Palveluntuottajilla, esimerkiksi kaupoilla, on oikeus tehdä omia suosituksiaan maskien käytöstä, Varhila vahvistaa. Tuolloin palveluntuottajien on varmistettava, että he voivat joko tarjota maskeja itse asiakkaille tai sitten asiakkaille on kerrottava  hyvissä ajoin, että heidän olisi hankittava suojaimia. Kuten esimerkiksi Finnair on nyt tehnyt.

15.01: Varhila: Hallitus käsittelee maskiselvitystämme ja jää sen arvioitavaksi, tekeekö se siitä jonkinlaisia linjauksia sen osalta.

15.00: Tilaisuudessa kysyttiin myös STM:n kantaa matkustusrajoituksiin. STM:n Varhila muistutti, että sisäministeriö valmistelee esitystä Schengen-rajoista, niin sisä- kuin ulkorajoistakin kesäkuun puolestavälistä eteenpäin, siihen asti nykyiset rajoitteet ovat voimassa.

– Iltapäivällä tiedämme, mitä tapahtuu kotimaan matkailun osalta. Tiedän, että Baltian mailla on oma matkustuskuplansa ja joillain pohjoismailla on ollut kiinnostusta samaan, mutta Suomen hallitus ei ole vielä tämän osalta tehnyt mitään linjausta, Varhila kommentoi.

14.47: Marjukka Mäkelä: Tieteellistä näyttöä ns. kansanmaskien suositukselle ei ole.

14.46: STM julkaisi valtioneuvostolle laatimastaan selvityksestä tiedotteen. Selvitykseen sisältyvän kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen. Laboratorio-olosuhteissa kasvosuojusten on todettu ainakin jossain määrin vähentävän mikro-organismien leviämistä hengitysilman mukana.

Koko selvitykseen voi tutustua tästä linkistä.

Selvitys sisältää katsauksen aiheeseen liittyvästä tutkimusnäytöstä, kansainvälisten terveysjärjestöjen suositukset ja yhteenvedon eräiden muiden maiden linjauksista. Näiden perusteella selvityksessä on esitetty johtopäätökset siitä, voidaanko kasvosuojuksilla estää epidemian leviämistä. 

WHO:n, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Suomessa THL:n kanta on, että ensisijaiset keinot koronavirustartuntojen ehkäisemisessä ovat lähikontaktien vähentäminen (vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja tarpeettoman oleilun välttäminen julkisilla paikoilla), käsienpesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia.

Pandemian aikana monissa maissa on kuitenkin tehty päätöksiä kasvosuojusten käytöstä. Selvityksessä todetaan, että linjauksissa on merkittävää maakohtaista vaihtelua sen suhteen, kuinka laajaa suojusten käyttöä on suositeltu tai velvoitettu. Päätösten perusteissa on myös suurta vaihtelua.

STM:n selvityksen mukaan kasvosuojus voi teoriassa jossain määrin ehkäistä käyttäjää levittämästä virusta, mutta ei tarjoa käyttäjälleen suojaa tartunnalta. Suojuksen käyttöön liittyy myös riskejä ja suojainten käytön tulisi olla tarkoituksenmukaista ja hygieenistä. Selvityksessä todetaan, että väärän käytön on katsottu aiheuttavan kohonneen riskin tartuntojen leviämiselle.

Kello 14.40: Johtopäätöksemme on, että vertaistutkimusten johtopäätökset eroavat Suomen olosuhteista selvästi. Tutkimusten perusteella kasvomaskien vaikutus koronavirustartuntojen ehkäisemisessä on vähäinen tai olematon.

Kello 14.38: Kaikkiaan selvityksessä hyödynnettiin kahdeksaa tutkimusta, joista viidessä kasvomaskien hyötyä ei kyetty todentamaan.

Kello 14.37: Yleisimpänä haittana oli kasvosuojusten epämukavuus, lapset kokivat haitallisemmaksi kuin aikuiset.

Kello 14.34: Marjukka Mäkelä: Aiheesta julkaistu viisi satunnaista tutkimusta, joista kaikissa suositeltiin myös muuta suojautumista kuin pelkkiä kasvomaskeja. Yhdestä tutkimuksesta viidestä kasvomaski esti osittain tartuntoja. Haittoja maskin käytöstä tuli yhdessä viidestä tutkimuksesta.

Kello 14.33: Valtioneuvosto tekee linjauksiaan kasvomaskeista ensi viikolla.

Kello 14.32: Kirsi Varhila: Valtioneuvosto totesi 6.5. periaatepäätöksenä, että tehdään selvitys kasvomaskeista ja niiden hyödyistä. Selvitys on nyt valmis, siinä on kaksi osaa.