Mitä uutta tiedetään koronaviruksen omikronmuunnoksesta? MTV Uutiset seurasi STM:n ja THL:n torstaista koronakatsausta tässä artikkelissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitivät tänään perinteisen koronakatsauksen, jossa organisaatioiden asiantuntijat kävivät läpi epidemiatilannetta niin meillä Suomessa kuin maailmallakin.
Tilaisuudessa olivat mukana STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, THL:n ylilääkäri Otto Helve, Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon professori Matti Reinikainen sekä Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti.
Lisäksi kysymyksiin vastaamassa olivat STM:n osastopäällikkö Satu Koskela sekä THL:n johtaja asiantuntija Mia Kontio.
Lue myös: EU patistaa jäsenmaitaan tiukempiin koronatoimiin – tällaisen kirjeen Krista Kiuru sai komissaarilta: "Tämä vaatii välitöntä toimintaa"
MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
11.08: Seuranta päättyy, kiitos mielenkiinnostasi.
11.07: Jos koronarokotuksia laajennetaan 5–11-vuotiaisiin lapsiin, heille tulee Mia Kontion mukaan omat lapsille suunnatut valmisteet. Ne sisältyvät jo olemassa oleviin rokotetilauksiin. Kontion mukaan viikoittain ennakkoon voidaan päättää, onko seuraavassa rokote-erässä lapsille vai aikuisille tarkoitettuja koronarokotteita.
Lasten rokotuksiin on siis jo varauduttu, kertoo Kontio. RRokotteet riittävät Kontion mukaan myös kolmansien rokoteannosten antamiseen. Ainakin siinä tapauksessa, että toisen ja kolmannen rokoteannoksen antoväli on riittävän pitkä.
11.06: Mitä tiedetään omikronmuunnoksen vaarallisuudesta, etenkin rokottamattomien osalta, kysyy MTV Uutisten toimittaja Raija Kantomaa. Omikronmuunnoksen vakavuudesta ja sen aiheuttamasta taudinkuvasta on Vapalahden mukaan vaikea sanoa vielä mitään varmaa.
– On ennenaikaista vastata. Mitään erityistä syytä, että tämä olisi ertyinen... Alustavasti hyviäkin uutisiaon Etelä-Afrikasta kuultu, Vapalahti toteaa.
Vapalahden mukaan vielä on myös aikaista sanoa, miten tehokkaasti omikronmuunnos läpäisee rokotesuojan. Rokotteen läpi omikron tunkeutuu, mutta miten verrattain deltavarianttiin, sitä ei vielä tiedetä.
11.05: Koronapassi – millainen on käytännön ohejistus sen käyttöön? Voiko sen ottaa käyttöön elokuvateatterissa tai harrastuksissa, toimittaja kysyy.
Varhilan mukaan koronapassi voidaan ottaa käyttöön kaikkialla niissä tilanteissa ja tilaisuuksissa, jotka ovat koronarajoitusten piirissä.
– Mitä joko kunnassa tai alueella tehtyjä rajoitustoimia ikinä onkaan käytössä, kaikista niistä voi vapautua koronapassin käyttämisellä. Yksittäistä vastausta ei siis ole, koska nämä ovat alueiden päätöksenteossa olevia asioita.
Varhila muistuttaa, että ravintolarajoitukset ovat ainoat rajoitustoimet, jotka ovat valtakunnallisesti päätettävissä.
11.03: Helve sanoo, että epävarma koronatilanne, pelko ja epätietoisuus voivat aiheuttaa ahdistusta. Hänen mukaansa ahdistuneena voi sanoa jotain sellaista, jota ei olisi tarkoittanut.
Yhteenvetona THL-kritiikkiin hän toteaa, että kaikilla on yhteinen tahtotila siihen, että koronavirustilanne saadaan loppumaan.
– Itse ajattelen ajattelen niin, että epidemiologinen ja lääketieteellinen tutkimus pystyvät koko ajan enemmän tukemaan poliittista päätöksentekoa, Liisa-Maria Voipio-Pulkki lisäsi Helven puheenvuoron jälkeen.
10.59: Ovatko rokotteet ja koronavariantit politiikan väline? Varhila mukaan hallitus päivitti rokotusstrategiaa siten, että toimilla pyritään estämään tartuntoja, jotta viruksen leviämistä väestössä voidaan hallita paremmin. Aiemmin estettiin vakavia tautitapauksia ja kuolemaan johtavia tilanteita, mikä toki edelleen on yksi strategian tavoitteista.
– Hallitus on ilmaissut sen, miten Suomessa poliittinen päätöksentekijä haluaa näitä asioita hoidettavan. Siihen toki peilaten tarvitsemme ne asiantuntijanäkemykset, Varhila muotoili.
10.57: Testaus: Mikä sen rooli on epidemian hillitsemissä, kysyy toimittaja. Varhilan mukaan testaus on "huomattavasti kasvanut" viime aikoina. Testausstrategiaa kuitenkin tarkastellaan. Testauksessa on alueellisia eroja, ja testausta tulisi jatkossa yhdenvertaistaa.
Viikolla 47 koronavirustestejä tehtiin yli 128 300. Marraskuun alussa testejä tehtiin noin 87 800 viikossa. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia.
Viikolla 46 osuus oli 6,4 prosenttia ja kahdella tätä edeltävällä viikolla hieman alle 6 prosenttia.
10.50: Kuinka tärkeä tartuntojen lähde koulut ovat, kysyy toimittaja. Helven mukaan epidemian kuva meillä Suomessa ei ole muuttunut siitä huolimatta, että tartuntatapausten määrä on ollut kasvussa. Helven mukaan edelleen lapset tartuttavat koronavirusta vähän. Aikuiset tartuttavat lapsia, ei toisinpäin.
Virusta kiertää väestössä erittäin paljon, ja siksi lapsetkin saavat väistämättä tartuntoja. Suhteessa aikuisiin, lapset saavat tartuntoja vähemmän.
Helve huomauttaa, että suomalaiskouluissa on muun muassa tarkkoja hygieniatoimia ja lapsia asetetaan tarvittaessa karanteeniin. Toimet tehdään Helven kohdennetusti ja vaikuttavasti.
– Lasten tartuntoja torjutaan etenkin torjumalla aikuisten tartuntoja, Helve toteaa.
Varhila ottaa esimerkkinä Vaasan sairaanhoitopiirin, joka on ollut kriittisessä koronatilanteessa pariinkin otteeseen epidemian aikana.
Varhilan mukaan Vaasassa on toimittu kriittisissä tilanteissa esimerkillisesti. Jos koululuokassa yhdelläkin havaitaan koronatartunta, koko luokka asetetaan karanteeniin. Kohdennetuissa koronatoimissa on paikallisia eroja.
Seuranta jatkuu videon jälkeen.
12:06
Mitä omikronmuunnoksesta tiedetään nyt? Katso videolta!
10.47: Etelä-Afrikassa positiivisten omikronnäytteiden osuus on lisääntynyt voimakkaasti.
Uusien varianttien syntyminen on oletettavaa, jatkuvaa ja normaalia evoluutiota. Omikronmuunnoset ovat Vapalahden mukaan kuitenkin runsaita, outoja ja tapahtuneet jopa 1,5 vuotta piilossa.
Leviämistä voidaan rajoittaa muun muassa matkustusrajoituksilla, testauksen ja jäljittämisen tehostamisella.
10.45: Jotta voidaan sanoa varmuudella, miten omikron leviää todellisuudessa, Vapalahden mukaan tarvitaan lisää laboratoriokokeita, joissa virus myös eristetään. Kokeissa menee aikaa, eli toistaiseksi varmoja vastauksia omikronin tarttumisesta ja leviämisestä ei voida vielä antaa.
10.42: Omikronmuunnoksessa on tapahtunut aiempia variantteja enemmän muutoksia, kaikkiaan 22 piikkiproteinia on muuttunut. Yksi muutos aiheuttaa sen, että PCR-koronatesti ei välttämättä näy.
10.41: Etelä-Afrikassa sekvensoidaan Afrikan mittakaavassa runsaasti, aktiivista ja korkeatasoista tutkimusta omikronmuunnoksen vauhdittamana.
10.37: Maailmassa on ennennäkemätön projekti, jossa pyritään jakamaan tietoa omikronmuunnoksesta, kertoo Olli Vapalahti.
Omikronmuunnos on viikko sitten sekvensoitu ja laitettu maailmanlaajuiseen tietokantaan. Aiemmin virusmuunnosta ei Vapalahden mukaan ole havaittu.
– Ei tiedetä, mistä tämä on peräisin tarkkaan ottaen, Vapalahti sanoo.
Vapalahden mukaan omikronmuunnos on kehittynyt ja kiertänyt maailmassa jo 1,5 vuotta – muuntuuhan virus jatkuvasti.
10.35: Tehohoidossa kuolleisuus on verrattain vähäistä nuoremmissa ikäryhmissä, vaikka valitettavasti myös nuorissa ikäryhmissä kuolemia esiintyy. Iän lisääntyessä myös kuolleisuus lisääntyy Reinikaisen mukaan voimakkaasti. Yli 70-vuotiaista enemmän kuin joka kolmas on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Kaikkiaan 18 prosenttia tehohoitopotilaista on menehtynyt hoitojaksonsa aikana.
10.31: Tehohoidon professori Matti Reinikaisen mukaan tehohoidossa on tällä hetkellä 53 tehohoitopotilasta. Tehohoitoa on saanut kaikkiaan 1 238 koronapotilasta, hoitojaksoja on kuitenkin ollut 1 470, koska potilaita on siirretty teho-osastoilta toisille.
Enemmistö tehohoitopotilaista (67 %) on ollut miehiä. Tehohoitopotilaiden keski-ikä on ollut 57 vuotta. Hieman yli neljännes potilaista on ollut alle 40-vuotiaita.
Tehohoidon keskimääräinen pituus on 11 vuorokautta. Potilaista valtaosa (75 %) on saanut hengityslaitehoitoa.
Alle 40-vuotiaiden osuus tehohoidossa olleista koronapotilaista on noussut kuluvan vuoden aikana aiempaa suuremmaksi. Vuonna 2020 heidän osuutensa oli alle 10 prosenttia, mutta tänä vuonna se on noussut selvästi yli 20 prosentin.
Tehohoidossa olleista koronapotilaista 14 prosenttia on kuollut teho-osastolla. Yli 70-vuotiaista teho-osastolla hoidetuista useampi kuin joka kolmas on kuollut.
10.29: Kirsi Varhila kertoo toimenpiteistä, joita alueiden tulisi ottaa käyttöön STM:n eilisen ohjauskirjeen mukaisesti. Varhila muistuttaa alueiden vastuusta toimenpiteiden käyttöönottamisesta. Alueilla on hänen mukaansa paras asiantuntemus alueen epidemiatilanteesta, ja siten siitä, millaisiin toimiin kullakin alueella on tarvittaessa ryhdyttävä.
Lue lisää: STM lähetti ohjauskirjeen alueille: Näillä keinoilla tartuntojen leviämistä halutaan rajoittaa
10.28: Voipio-Pulkki muistuttaa, että koronarokote on tapa vaikuttaa tartuntojen leviämiseen. Rokottamaton sairastuu ennemmin tai myöhemmin.
– Ota rokote suojataksesi itseäsi tilanteessa, jossa on tautia paljon liikkeellä, Voipio-Pulkki huomauttaa lopuksi.
10.24: Ahvenanmaa on uusi leviämisalue, joita on nyt kaiken kaikkiaan 15: Ahvenanmaan lisäksi Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.
10.21: Liisa-Maria Voipio-Pulkki: Tilanne ei ole toivoton. Kun toimiin ryhdytään ajoissa, epidemian pahenemista voidaan hidastaa.
10.21: Teho-osastojen kuormitus on noussut prosentuaalisesti hyvin paljon, jos tarkasteluajanjaksolla 18.10–1.12, mutta erikoissairaanhoidon tarve on pysynyt yllättävän tasaisena.
Tilanne on marras-joulukuun vaihteessa ollut vakava, sillä tehohoidon kuormitus on ollut selvästi korkeampi.
Viikon 47 lopussa (28.11.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 153 potilasta, joista 106 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 47 teho-osastoilla.
Luku on kasvanut. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 107 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla 46 uusia potilaita oli 147.
Viikolla 47 tehohoitoon tuli 31 uutta koronaviruspotilasta.
Marraskuun loppupuoliskolla tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut välillä 31–35.
Hoitojaksot ovat pitkiä, ja tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ollut selvästi aiempaa suurempi, noin 50.
10.21: Jätevesissä on edelleen paljon havaintoja koronaviruksesta.
10.20: Alle 12-vuotiaiden osuus koronavirukseen sairastuneiden joukossa on pysynyt tasaisena. Selkeintä vertailussa olisi tehdä vertailua siten, että rokotettuja verrataan toisiinsa eri ikäryhmissä ja rokottamattomia keskenään eri ikäryhmissä – ei siis rokotettuja ja rokottamattomia sekaisin.
10.18: Edelleen valtaosa sairaanhoitoa kaipaavista koronapotilaista on rokottamattomia ihmisiä. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on edelleen korkea.
10.15: Lähtökohtaisesti perusterveydenhuollon kuormitus on kasvanut. Koronavirukseen on tähän mennessä kuollut kaikkiaan 1 348 ihmistä.
Kahden viikon aikana (17.11.–1.12.) uusia koronakuolemia on raportoitu yhteensä 112. Näistä yli 80 prosenttia raportoitiin yli 70-vuotiailla.
10.13: Viikolla 46 Suomessa oli yhteensä noin 7 500 koronavirustapausta, viikolla yli 8 000. Nousu on ollut tasaista viime viikkojen aikana. Positiivisten testitulosten osuus on pysynyt samana. Ilmaantuvuus on luonnollisesti kasvanut, kun tartuntatapauksetkin ovat olleet kasvussa.
Viikkojen 44–45 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 201 sataatuhatta asukasta kohden. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (15.–28.11.) uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 279 sataatuhatta asukasta kohden.
10.11: Käydään läpi kansainvälistä epidemiatilannetta. Tällä hetkellä Eruoopassa tartuntamäärät ovat Helven mukaan kasvaneet, kokonaisuudessaan epidemiatilanne on hankaloitunut selkeästi.
Helven mukaan Euroopassa on alueita, joissa virus leviää nopeammin, mutta myös alueita, joissa ilmaantuvuus on ollut laskussa.
Viro, Latvia ja Liettua ovat esimerkkimaita, joissa koronatilanne on helpottanut viime viikon aikana, osittain tiukkojen rajoitustoimenpiteiden avulla.
10.10: Kaksi rokoteannosta Suomessa on saanut 82 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Suomessa ei ainakaan toistaiseksi rokoteta alle 12-vuotiaita lapsia.
Yhdessä sairaanhoitopiirissä ollaan Helven mukaan alle 80 prosenttia, muuten rokotuskattavuus on saatu yli 80 prosentin.
10.08: Suomessa on annettu noin 8,6 miljoonaa rokoteannosta. Kolmansia annoksia on annettu 274 000 kappaletta. Suomessa on noin 2,5 miljoonaa ihmistä, joille kolmansia rokoteannoksia suositellaan jo tällä hetkellä.
Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä suomalaisia on noin 645 000.
10.06: Euroopassa rokotuskattavuus täyden rokotesarjan osalta koko väestössä on 66 prosenttia, kun se on Suomessa 72,4 prosenttia. Pohjoismaiden väliset erot eivät ole Helven mukaan kovin suuria.
10.04: Ylilääkäri Otto Helve aloittaa kertomalla rokotuksista globaalilla tasolla. Tilanne on hänen mukaansa globaalisti edelleen kaksijakoinen: On alueita, kuten Afrikan lukuisat maat, joissa rokotukset eivät ole vielä edes käynnistyneet kunnolla.
Toisaalta on paljon alueita, joissa rokotukset ovat edenneet hyvin – myös toisen rokoteannoksen osalta.
10.03: Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakatsaus alkaa. Tervetuloa seuraamaan hetkittäin päivittyvää seurantaa.