Nopeasti nouseva korkea kuume, lihaskipuja, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Influenssakausi hiipii pikkuhiljaa Suomeen.
Tyypillisesti influenssakausi on alkanut viime vuosina juuri näihin aikoihin.
– Tilastojen valossa voidaan sanoa, että käyrät A- ja B-influenssan osalta ovat jo lähteneet nousuun, ja meillä on päivystyksessä ilmennyt influenssatartuntoja, kertoo Mehiläisen Töölön päivystyksen vastaava lääkäri Joonas Eskelinen.
Terveystalon työterveyslääkäri Toni Vänni sanoo, että Suomeen influenssa-aalto tulee vuosittain marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Vännin mukaan infektiot alkavat usein varuskunnista, koska kasarmiasuminen helpottaa viruksen leviämistä henkilöstä toiseen.
Muutaman viikon viiveellä infektio leviää ympäri maan. Tavallisina vuosina sairastuu noin 10 prosenttia väestöstä 6–8 viikon aallon aikana.
– Influenssaa alkoi esiintyä runsaammin joulun pyhien aikaan. Kun itse päivystin, niin joka päivä kävi influenssapotilaita. Hieman poikkeuksellisesti tuota B-influenssaa esiintyy nyt kohtalaisen paljon, mutta enimmäkseen silti A-influenssaa. Viime vuonna A-influenssa alkoi jyllätä juuri ennen joulupyhiä, Vänni sanoo.
Lue myös: Nämä influenssan oireet voivat olla merkki hengenvaarallisesta sairaudesta
Voi koitua kuolemaksi
Influenssa on virustauti, joka menee usein ohi itsestään, mutta toisaalta se voi uhata jopa henkeä.
THL:n erityisasiantuntijan Niina Ikosen mukaan yleensä influenssan oireet ovat voimakkaammat kuin tavallisen nuhakuumeen oireet ja voivat vaihdella ihmisestä toiseen. Osalla influenssatartunta voi olla oireeton, osalle taas aiheuttaa vakavan taudin ja vaatia sairaalahoitoa.
– Olen nähnyt, että perusterve nelikymppinen on mennyt hyvin heikkoon kuntoon influenssan myötä, Eskelinen sanoo.
Vänni on samoilla linjoilla Ikosen ja Eskelisen kanssa.
– Aikaisemmin täysin terve ihminen voi joutua tehohoitoon influenssan takia ja myös kuolla tautiin. Ihmiset unohtavat, että influenssa on tappanut viimeisen sadan vuoden aikana kymmeniä, ellei satoja miljoonia ihmisiä maailmassa, Vänni sanoo.
Vänni muistuttaa myös, että hyvin harva tehohoitoon joutunut potilas on ottanut influenssarokotetta.
Kaikki piikille
Yleinen harhaluulo on, ettei perusterveen ihmisen tarvitse ottaa influenssarokotetta. Eskelisen mukaan kaikkien kannattaa ottaa influenssarokote.
Vaikka olisikin itse perusterve, saattaa kuitenkin levittää virusta ympärillä oleviin ihmisiin, jotka ovat vanhuksia tai lapsia ja joilla viruksen seuraukset saattavat olla kohtalokkaat.
– Puhutaan laumaimmuniteetistä eli jos kaikki ovat rokottautuneet influenssaa vastaan, tauti ei leviä, Eskelinen sanoo.
THL:n erityisasiantuntija Ikonen korostaa, että influenssarokote on paras suoja influenssaa vastaan. Influenssarokotteen ehtii vielä hyvin ottaa.
– Suomessa epidemia useimmiten ajoittuu marras-huhtikuun väliseen aikaan, ja influenssaepidemian huippuviikot helmi-maaliskuulle, jolloin influenssatartuntoja todetaan eniten. Rokotteen antama suoja syntyy noin kahdessa viikossa, Ikonen sanoo.
Eskelinen iloitsee siitä, että hänen kokemuksensa mukaan ihmiset ovat rokotemyönteisempiä nykyään, joten kehityssuunta näyttää hyvältä.
– Se on vähän tekosyy, ettei ehdi ottaa rokotetta. Lääkärinä teen vastaanotollani valistustyötä ja kehotan potilaitani ottamaan influenssarokotteen joka vuosi, Eskelinen sanoo.
Influenssa voi aiheuttaa komplikaatioita etenkin lapsille.
Faktoja influenssasta:
· Tarttuu sekä hengitysilman välityksellä että kosketustartuntana. · Itämisaika vaihtelee välillä 1–7 vuorokautta. · Viruksen eritys voi alkaa jo 1–2 päivää ennen kliinisiä oireita. · Merkittävien oireiden kesto on yleensä 3–8 vuorokautta. · Aikuisilla tyypillistä äkillinen ja raju alku, korkea kuume, lihassäryt, yskä, ei nuhaa. · Lapsista valtaosalla kuumeen lisäksi nuhaa jo alkuvaiheessa. Myös kuumekouristuksia voi esiintyä. · Yleisimpiä komplikaatioita aikuisilla ovat keuhkokuume ja poskiontelotulehdus, keuhkosairauksien vaikeutuminen. · Lapsilla yleisin komplikaatio on äkillinen välikorvatulehdus. (Lähde: Terveysportti) |