Kauhajoen kouluampumisen uhrien läheiset kokevat, etteivät saaneet oikeutta – EIT antaa ratkaisun 12 vuotta myöhemmin

Ensi viikon keskiviikkona tulee kuluneeksi tasan 12 vuotta siitä, kun 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä.

Uhrien läheiset katsovat, että Suomen valtio rikkoi poliisin laiminlyöntien vuoksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa, jossa turvataan jokaisen oikeus elämään. Suomen valtio kiistää ihmisoikeusloukkauksen.

–  Kysymys on siitä, että jokaisen oikeus elämään on suojattu laissa. Valtion velvollisuutena on ihmishengen suojaaminen. Tässä on kysymys näiden velvollisuuksien laiminlyönnistä, omaisia edustava asianajaja Esa Puranen sanoo.

Puranen ja uhrien läheisten toinen asianajaja Annina Heikkilä kertovat omaisten kokevan edelleen, etteivät suomalaiset tuomioistuimet tunnistaneet heidän oikeuksiaan.

Lue myös: Jarkko Sipilän kommentti: 34 murhattua liikaa – poliisi muutti toimintatapaansa kouluiskuissa

Kysymys ampujan aseluvasta

Kauhajoen poliisi myönsi ampujalle aseen hankkimisluvan elokuussa 2008 reilu kuukausi ennen surmia, vaikka tuolloisten ohjeiden mukaan lupa olisi voitu evätä jo pelkästään sillä perusteella, että mies oli jäänyt kiinni rattijuopumuksesta vain vuotta aiemmin. Hän kertoi lupa-hakemuksessaan, että on liittynyt paikalliseen ampumaseuraan tarkoituksenaan harrastaa tarkkuusammuntaa. Todellisuudessa hän ei kuitenkaan ollut seuran jäsen, vaan hänen ampumaseuralle suorittamansa maksu oikeutti ainoastaan käyttämään ampumarataa.

Alle viikko aseluvan saamisesta hän osti verkkokaupasta itselataavan eli puoliautomaattisen pistoolin ja erilaisia ampumatarvikkeita. Myöhemmin koulusurmia tutkinut lautakunta totesi, että ampuja oli kärsinyt mielenterveysongelmista noin kymmenen vuoden ajan ja oli sairastumassa yhä vakavammin.

Lue myös: Kommentti: Tapasin Kauhajoen ampujan ystävän heti tekojen jälkeen – hänen kauluspaitansa ja loppuraportin kalsea viesti jäivät ikuisesti mieleen

Videot eivät riittäneet aseen pois ottamiseen

Teko tapahtui tiistaina. Edellisenä perjantaina kaupungin puistotyöntekijä oli löytänyt koulun pihalle sytytetyn hautakynttilän. Asia jäi vaivaamaan häntä, sillä hän muisti, että vain noin kymmenen kuukautta aiemmin Jokelan koulusurmaaja oli ladannut ennakkoon koulusurma-aineistoa nettiin. Hän löysi ruokatunnillaan netistä Kauhajoki-hakusanalla muun muassa surmaajan nettiin vain puoli vuorokautta aiemmin lataaman ampumisvideon ja muuta materiaalia. Asiasta ilmoitettiin poliisille, joka alkoi selvittää tilannetta.

Vielä samaisena perjantaina alueen päällystöpäivystäjänä toiminut Seinäjoen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö katsoi videot ja näki niissä yhteyden Jokelan koulusurmiin. Hän antoi määräyksen tavoittaa videoiden tekijä ja ottaa häneltä ase pois. Ampuja ei kuitenkaan ollut paikalla asunnossaan, eikä asuntoon menty sisälle.Viikonloppunakaan asialle ei tehty mitään. Asian hoitaakseen ottanut rikoskomisario ei antanut aiemmin oikeudessa todistaneiden poliisien mukaan alaisilleen lupaa hakea asetta ampujan asunnolta.

Maanantaina rikoskomisario piti sen sijaan itse puhuttelun tekijälle. Ampuja sanoi videoistaan, että internetin videopalvelussa on paljon muitakin ampumista käsitteleviä videoita. Komisario antoi tekijälle vain suullisen huomautuksen, sillä hän ei mielestään löytänyt lain mukaisia perusteita aseen pois ottamiselle.Tiistaina ampuja meni kouluun ja ampui itselataavalla pistoolillaan yhteensä 157 laukausta.

Lue myös: Kauhajoen kirkko täyttyi koulusurmien muistopäivän iltana: "Sitä ymmärsi, että huomisesta ei kukaan tiedä"

Valtio on niin vahva kuin sen heikoin lenkki

Omaiset vaativat valtiolta korvauksena ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta aineettomasta vahingosta kukin 45 000 euroa eli yhteensä reilun 850 000 euron summaa. Rahallinen korvaus ei kuitenkaan ole omaisille asianajajien mukaan se tärkein asia.

– Omaiset katsovat, että poliisi oli pätevästi estämässä koulusurman mahdollisuutta, mutta komisario esti nämä toimet ja päästi tragedian tapahtumaan. Heidän näkemyksensä mukaan Suomen oikeuslaitos antoi valtiolle sellaista suojelua, jota Kauhajoen koulusurmien omaiset eivät voi hyväksyä missään tapauksessa, asianajajat kertovat.

Komisario on aiemmin tuomittu Suomessa varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä oli komisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta vaatineille omaisille pettymys. EIT:ssä kyse ei ole samojen vaatimusten uudelleenkäsittelemisestä, eikä komisario ole syytettynä. EIT:ssä arvioidaan sitä, onko Suomen valtio syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen.

– Valtio on aina niin vahva kuin sen heikoin lenkki, ja nyt se lenkki, joka tässä on pettänyt, on sijainnut Kauhajoella poliisiorganisaatiossa, Puranen sanoo.

– Laajemmassa suhteessa Kauhajoen koulusurma tapahtui tilanteessa, jossa vain vajaa vuosi aiemmin oli tapahtunut Jokelan koulusurma. Kysymys koskee laajemmin myös sitä, onko valtio Jokelan jälkeen ryhtynyt lainsäädännöllisesti esimerkiksi ampuma-aselainsäädäntöön liittyen ja muuten riittäviin toimenpiteisiin, jotta tällainen tragedia olisi saatu estettyä, Heikkilä sanoo.

Korkein oikeus ei käsitellyt asiaa

Uhrien omaiset vaativat aikanaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa rikoskomisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Komisario totesi käräjäoikeudessa, että hänen olisi pitänyt kokemuksensa perusteella tunnistaa vaara ja kertoi olevansa itsekin syvästi järkyttynyt tapahtumista. Käräjäoikeus vapautti komisarion kuitenkin syytteistä, sillä komisario teki oikeuden mukaan ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa, eikä hän syyllistynyt huolimattomuuteen.

Syyttäjä ja omaiset veivät asian hovioikeuteen, jonka mukaan komisarion olisi pitänyt epäillä, että opiskelija käyttää asetta väärin, ja ottaa se häneltä pois. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt komisariota vastuullisena kuolemista saati kouluampumisesta. Komisario tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Seuraamuksena oli varoitus. Komisario ja omaiset hakivat valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.