Maailmanpoliittiset myllerrykset vaikuttavat myös kaupunkikeskustojen elinkeinoelämään. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kansainvälisen ostosmatkailun väheneminen on iskenyt etenkin Helsinkiin ja Lappeenrantaan.
Kahdeksan kaupunkikeskustan toimijoilta kysyttiin keskustojen tilanteesta sekä niiden kehittämistarpeista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mukana olivat Helsinki, Hyvinkää, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere ja Turku.
Kuudessa kaupungissa maailmanpolitiikan arvioitiin vaikuttaneen "jonkin verran", mutta Helsingissä ja Lappeenrannassa jo "paljon".
Kyselyn toteutti Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys ympäristöministeriön tilauksesta. Arvioita kysyttiin kaupunkisuunnittelu- tai elinvoimajohtajilta, elinkeinotoimijoilta ja keskustayhdistyksiltä. Monivalintakysymyksiin vastasi 24 henkilöä, ja kysely päättyi 9. joulukuuta.
Tutkimusraportin mukaan keskustojen haasteiksi koronapandemian jatkoksi ovat nousseet Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen aiheuttama energiakriisi, inflaation kasvu ja korkotason nousu. Ne nakertavat kulutuskysyntää, mikä vaikuttaa keskustojen elinvoimaan.
Lue myös: Onko sinun kotikaupunkisi parasta A-luokkaa ja mikä kaupunginosa on maan ykkönen? Hypo listasi Suomen parhaat ja kurjimmat kulmakunnat
Elämyksiä ja investointeja
Kyselyssä sai ottaa kantaa siihen, miten keskustojen elinvoimaa voi vahvistaa. Tärkeimpinä lähiaikojen kehittämisresepteinä nähtiin tapahtumien ja kulttuurin lisääminen, vuosittaiset kehittämisinvestoinnit ja pääsy keskustoihin kaikilla liikkumismuodoilla.
Pidemmällä aikavälillä vuoteen 2030 mennessä tärkeimpinä keinoina pidettiin kaupunkien tiivistämistä, keskustojen saavutettavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kehittämisinvestointeja.
– Suomi näyttäisi olevan keskimäärin liian väljästi rakennettu. Jatkossa kaupunkirakennetta ei kannata levittää vaan tiivistää, tulkitsee Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
Häntä hieman hämmästyttää vastaajien voimallisesti esille nostama kokemuksellisuus ja elämyksellisyys.
– Onkohan kaupunkisuunnittelu ollut niin kankeaa, että nämä on unohdettu.
Asiakasvirrat ohenivat
Helsingissä elinvoima takkuilee ydinkortteleissa, joissa vapaiden liiketilojen osuus on noin 15 prosenttia. Helsingin seudun kauppakamarin johtajan Markku Lahtisen mukaan pandemian vaikutus oli merkittävä. Säännöllisten kävijöiden määrät keskustassa ovat tippuneet 20–30 prosenttia, ja saman verran yritysten liikevaihdot.
– Pandemia yhdistettynä sotaan on vaikuttanut tietenkin myös turismiin, koska matkailu Venäjältä on käytännössä jäänyt pois. Samalla Suomen saavutettavuus on heikentynyt erityisesti Aasian suunnalta.
Yritysten tilannetta eivät helpota kustannusten kasvu, kuten sähkön hinnan nousu tai kasvaneet ruoan raaka-ainekulut ravintoloille.
– Yritykset eivät voi viedä kaikkia kustannusmuotoja hintoihin, jotta eivät kadottaisi asiakkaita. Tässä ollaan tarkempia, koska kuluttajien ostovoima heikkenee, Lahtinen sanoo.
– Lappeenrannan keskustan asiakasvirtoihin vaikuttaa Venäjän rajan sulkeminen. Sitä ennen on tietenkin koettu koronavuosia, ja sitten raja lyötiin kiinni. Rajan avaaminen ei ole näköpiirissä, summaa Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Riikola.
Ravintolat kärsivät koronarajoituksista myös Lappeenrannassa. Riikolan mukaan tavoitteena on, että ne saavuttavat jälleen aikaisemman kannattavuutensa. Lappeenrannan Kauppatorille kaavailtua monitoimiareenaa hän tervehtii ilolla, sillä investoinnit elävöittävät keskustoja.
Sota heijastui katukuvaan
Venäjän hyökkäyssota heijastui aluksi myös Tampereen katukuvaan. Toiminnanjohtaja Riikka Töytäri Tampere Tunnetuksi -yhdistyksestä teki keväällä kyselyn keskustan kivijalkaliikkeille, joissa näkyi asiakasvirtojen vähentyminen.
– Sodan aiheuttaman shokin takia ihmiset menivät ikään kuin lukkoon ja normaali arki rikkoutui. Tilanne kuitenkin laukesi, ja kesä oli jo vilkas.
Viimeisimmät myllerrykset eivät ole vielä kumuloituneet Tampereella. Liikkeitä ei ole juuri suljettu, mutta yrittäjät ovat viestittäneet, että joulusesonki ei vaikuta yhtä tuottavalta kuin joskus aiemmin.
– Keskusta elää paikallisista ihmisistä, ympäröivästä Pirkanmaasta ja kotimaan matkailusta. Kävijöitä riittää vielä, mutta käytössä olevat euromäärät näyttäisivät hieman vähentyneen.
Ihmisvilinä on edelleen vilkastunut joulun lähestyessä. Joulutori on ennätyksellisen suosittu, ja Nokia-areena vetää suuria väkijoukkoja keskustaan.
Maailma kuitenkin muuttuu, ja normaalit yrityselämän lainalaisuudet eivät välttämättä enää päde.
– Olen kuullut, että markkinointikampanjat eivät aina vaikuta totutulla tavalla. Jos esimerkiksi muodin parissa toimiva liike investoi kampanjaan sosiaalisessa mediassa, vaikutus asiakkaisiin ei ole samanlainen kuin ennen. Joudutaan etsimään uusia keinoja ja löytämään uusia asiakkuuksia liiketoiminnan ylläpitämiseen.
4:33
Katso myös: "Pidetään pää kylmänä tulevaisuuden suhteen" – Lappeenrannassa turismin ennalleen palautumisessa voi kestää jopa yli vuosikymmen