Kaupunkiluonto on entistä useammalle tärkein vetäytymis- ja virkistysympäristö. Taajamissa luontokokemusta haetaan mahdollisimman läheltä kotiovea. Pieni kaupunkimetsäkin koetaan jo luonnontilaisena.
Kaupunkiluonnon hyödyntämistä kaavoituksessa ja hyvinvoinnin lähteenä selvitetään Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevalla väitöstutkimuksella.
Lähiluonto tutkimuskohteena
Tutkija Merja Maukonen haastattelee parikymmentä joensuulaista kaupunkiluonnon kuluttajaa. Tutkimuskävelyjä tehdään kaikkina vuodenaikoina ja tavoite on löytää ne ympäristöarvot, jotka tuottavat eniten hyvinvointihyötyjä.
Luontokokemus syntyy vaatimattomistakin aineksista.
– Tietty illuusio luonnontilaisuudesta on toivottu, mutta täysin koskematonta luontoa ei kaivata. Esimerkiksi kevyesti hoidetut kaupunkimetsät koetaan riittävän luonnontilaisina, Maukonen määrittelee.
Puisto on tekoluontoa
Moni kokee, että kunnat kaavoittavat tontit tehokäyttöön ja taajamaluonnolle jää aina liian vähän tilaa. Puistot eivät riitä, ne koetaan koristeina, ei luontokokemuksina.
– Sellaiset luontokohteet joissa yhdistyy metsäluonto ja vesistö ovat keskeisiä alueita joihin halutaan hakeutua.
Kaupunkiluonnon kuluttaja suuntaa Maukosen havaintojen mukaan usein samaan tuttuun kohteeseen vuodenajasta toiseen. Siellä voi haistella, maistella ja nuuhkia.
– Äänillä on todella suuri merkitys. Vaikka sinne pieneen kaupunkimetsään ne auton äänet kuuluu, niin ainakin kun käyttää mielikuvitusta siellä voi sulkea kaupungin ääniä pois ja keskittyä kuuntelemaan sitä linnunlaulua.
Ylihoidettu metsä ei toimi
Tutkimuksessa mukana olevan Mari Karjalaisen henkireikä on puiden lomassa, eikä vesikään ole pahitteeksi.
– Siellä ei ole liikaa ihmisten toimesta käsitelty eli sen annetaan kasvaa aika vapaasti. Toki vähän hoidetaan ettei siellä ulkoilijat jää kaatuvien puitten alle, mutta se ei missään tapauksessa saa olla ylihoidettu. Se näyttää puistolta.
Karjalainen suuntaa yleensä samaan tuttuun piilopaikkaansa yksin tai koiran kanssa.
– Sinne menen kun haluan nopeasti luontoon, mutta haen tietenkin myös uusia ympäristöjä, Karjalainen korostaa.
Kaavoittajien kannattaisikin ehkä kuunnella kuntalaisia ja säästää muutama pala luonnontilaisuutta terveyttä edistämään.
– Määrään itselleni metsää lääkkeeksi ja otan sitä sopivan annoksen kulloinkin.
– Onko tärkeää päästä sinne heti kotiovelta?
– On.
Kaupunkiluonnon merkitys hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä kasvaa. Maukosen haastattelut ovat jo osoittaneet, että erityisesti kaikentyyppiset ranta-alueet halutaan pitää kaupunkilaisten luontokohteina.