Koronakevät ajoi suomalaiset metsään – suomalaisten luontosuhde syveni: "Nuoret ovat selvästi havahtuneet siihen"

Koronakevät esimerkiksi lisäsi suomalaisten liikkumista luonnossa. Siinä missä muut ajanviettopaikat sulkeutuivat, pysyi luonto avoinna.

– Suomalaiset on vielä sidoksissa luontoon, että tämä on iloinen asia meillä, että Keski-Euroopassa nuoret ja lapset on kadottamassa tätä luontosuhdetta, mutta meillä näin ei ole, että meillä on vielä luontosuhde elinvoimainen ihmisillä, kertoo Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija.

Lähellä sijaitsevat viheralueet suosikkipaikkoja

Suomalaisten suosikkipaikkoja liikkua luonnossa olivat lähiluonto eli puistot, metsät ja muut virkistysalueet.

– Täällä pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat heränneet puolustamaan lähialueitaan, esimerkiksi Lapinlahden kaunis vanha miljöö, missä oli perinneympäristöä ja Pirkkolassa metsään meinattiin rakentaa. Lähiluontoa on ryhdytty puolustamaan, koska se on kaikkein tärkeintä ihmisille. Tämä on tullut nyt koronakeväänä korostetusti esille, koska ihmiset ovat liikkuneet lähiluonnossa, eivätkä halua, että viheralueille rakennetaan, sanoo Lumiaro.

Luonnossa liikkumisen lisäksi luonnon arvostus on kasvanut. Erityisen ilahduttavaa on se, että alle 25-vuotiaiden nuorten arvostus luontoa kohtaan on kasvanut parin vuoden takaisesta kyselystä.

– Nuoret ovat selvästi havahtuneet siihen, että luonnon säilyttäminen, siellä liikkuminen ja retkeily ovat heille tärkeitä, kertoo Lumiaro.

Luontoon mennään rauhoittumaan

Miksi suomalaiset sitten hakeutuvat luontoon? Valtaosa hakee etenkin lähiluonnosta rauhoittumista.

– Lähiluonto, siellä liikkuminen ja rauhoittuminen se on antanut voimaa tähän kun monilla ihmisillä on ollut vaikeaa, sanoo Lumiaro. 

Luonnon monimuotoisuuden katoamista ei tunnisteta

Vaikka luontosuhde on parantunut, eivät suomalaiset tunnista Suomen luonnon pahinta uhkaa, monipuolisuuden katoamista. Sen sijaan suurimpina uhkina pidetään ilmastonmuutosta, roskmista ja kemikaaleja, ne ovat uhkia, jotka ihmisten on helppo tunnistaa ympärillä.

– Meillä on sellainen mielikuva, että sitä luontoa on meidän lähiympäristössä ja näin onkin, mutta se mikä meillä on mitä ihmissilmä ei pysty näkemään on se, että monimuotoisuus häviää sieltä vähitellen, kertoo Lumiaro.

Nuuksiossa, Suomen kansallispuistossa luonnonmonimuotoisuus kukoistaa, sillä metsä on vanhaa. - Vanhassa metsässä on erilaisia puita, on havupuita, lehtipuita, kuollutta puuta, elävää puuta, maapuuta ja sitten kaikenlaisia notkelmia, kosteikkoja eli ne luovat erilaisia ympäristöjä, joissa sitten tietenkin on paljon erilaisia lajeja. Meillä on yli 5000 lajia, jotka elävät metsässä lahopuulla, kertoo Lumiaro.