Ihmiset ovat tänään kuluttaneet loppuun kaikki uusiutuvat luonnovarat, joita maapallo voi vuodessa tuottaa. Jokaisen tulisikin miettiä keinoja kulutuksensa hillitsemiseksi. WWF Suomen mukaan yksittäiselle ihmiselle helpoin tapa vähentää maapallolle aiheuttamaansa kuormaa on esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen.
Ruokahävikki on tunnetusti suurta ravintoloissa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen ravintoloissa ruokahävikki on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa.
Tämän ovat kokeneet omakohtaisesti ravintoloissa vuosia työskennelleet Carlos Henriques, Luka Balac ja Albert Franch Sunyer.
Siksi kaverukset päättivät perustaa oman ravintolan, jonka idea perustuu ruokahävikin minimointiin kaikin keinoin. Helsinkiläinen ravintola Nolla avasi ovensa helmikuussa.
Lue myös: Tässä ovat maailman suurimmat tuhlurit: 10 eniten luonnonvaroja kuluttavaa maata
– Olemme kasvaneet maatiloilla ja tottuneet tekemään ja tuottamaan omat ruokamme. Emme näe järkeä ruoan pois heittämisessä, kun sen tuottamiseen kuluu jo niin paljon energiaa, kertoo Luka Balac.
Balacin mukaan ruokahävikin vähentäminen on samalla ravintolalle taloudellisesti järkevää. Aivan nollahävikkiin ei Nolla vielä yllä.
– Olemme päässeet jo pitkälle ihan vain kysymällä ruoantuottajiltamme, voisimmeko vaihtaa kuljetustapoja ja pakkauksia.
Uudet ravintoloitsijat ovatkin yhdistäneet työskentelytavoissaan vanhaa ja uutta. Balac paljastaa ravintolan sydämeksi takahuoneessa sijaitsevan kompostikoneen, joka muuttaa ravintolassa väkisinkin syntyvän biojätteen kompostiksi alle vuorokaudessa.
– Valmis komposti palautetaan pastöroituina tiloille, joilta ravintolamme hankkii vihannekset. Tilat käyttävät valmiin kompostin kasvatuksen apuna. Näin syntyy kiertokulku, Balac kertoo.
Albert Franch Sunyer kertoo, että kompostin energiankulutusta mitataan parhaillaan. –Emme tietenkään halua, että energiankulutus on suurta, sillä se kumoaisi kompostin idean.
"Vastuu on meillä kaikilla"
Ravintolan ulkopuolella, kesäisen Helsingin kaduilla MTV Uutiset pyysi ihmisiä pohtimaan omaa kulutustaan.
Espoolainen Fredrik Gräsbeck kertoo ostavansa vain vähän vaatteita ja miettivänsä aina, mitä vanhaa voi kierrättää uuden ostoksen tieltä. Kokonaan hän uskoisi voivansa luopua muovikassien käytöstä.
– Ehkä voisin myös yrittää luopua autosta, vaikka se olisikin vaikeaa, kun perheessä on pieni lapsi.
Mattias Öberg matkusti Ruotsista vierailulle Suomeen lentäen, vaikka tiedostaa kyllä, että muitakin matkustustapoja olisi. Hän kuitenkin kertoo muuten elävänsä ekologisesti arjessa.
– Kierrätän tavaroita, käytän busseja liikkumiseen ja vain hyvin vähän autoani.
Pirkko Roihu ei keksisi auton lisäksi enää kovin monta asiaa, josta nipistäisi kulutuksessaan.
– Käytän julkisia liikennevälineitä, syön lähiruokaa, paljon kasviksia, enkä ostele paljoa. Olen jo vaihtanut pienempään asuntoonkin.
Kenellä sitten on vastuu ylikuormituksen vähentämisessä?
– Luonnollisesti se on kaikkien vastuulla, mutta vastuuta eivät kaikki ota. Tuntuu, että tärkeintä on, kunhan rahaa tulee. Politiikasta puuttuu kaukonäköisyys, Roihu sanoo.