Kelalta konsti hoitojonojen purkamiseksi – yli 300 000 eläkeläisen elämä muuttuisi

Asiantuntijan mukaan, vaikka väestö vanhenee vauhdilla, se ei näy vastaavasti yksityisen terveydenhuollon käyttömäärissä.

Yli 65-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut

Kelan mukaan viimeisen 35 vuoden aikana yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 650 000:lla henkilöllä.

– 1980-luvun puolivälistä yli 65-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut, toteaa sote-studiossa vieraillut Kelan erikoistutkija Timo Hujanen. 

Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.

Vastaavasti yli 65-vuotiaiden Kela-korvausta saaneiden määrät ovat kasvaneet vain reilulla 250 000:lla henkilöllä. Ennenjulkaisemattoman datan tulos yllätti tutkijan itsensäkin, mutta seuraus ei ole yllätys.

– Se johtaa luonnollisesti julkisen sektorin kuormittumiseen.

Asiantuntijan mukaan julkisten palveluiden piiriin on viime vuosikymmeninä päätynyt satojatuhansia sellaisia eläkeläisiä, jotka voisivat olla yksityisen terveydenhuollon asiakkaita.

 Miten julkisen sektorin paisumista pitäisi hillitä?

– Eläkeläisten pitäisi kokea paremmin julkiset ja yksityiset palvelut vaihtoehtoina. 

Idea olisi se, että potilas maksaisi suurin piirtein saman verran, käyttää hän sitten yksityistä tai julkista?

– Kyllä. Mutta ongelma tässä on se, että suuria muutoksia ei saada kerralla. Tämä voi olla, että tässä on kysymys useamman vuoden projektista.

Hintalappuarvio 60 miljoonaa euroa

Hujanen arvioi, että eläkeläisten valinnanvapaus voisi siirtää yli 300 000 eläkeläistä julkisesta terveydenhuollosta yksityisen puolelle. Tutkija laskee, että yksityisen terveydenhuollon asiakasmäärät nousisivat tällöin noin 20 prosenttia – ja se helpottaisi julkisen jonoja.

– Se merkitsisi julkisten palvelujen käyttäjämääriin noin kymmenen prosentin laskua.

Mitä tämä maksaisi, jos tämä eläkeläisten valinnanvapaus toteutuisi?

– Jos asiakaskäyntejä olisi keskimäärin kaksi lääkärikäyntiä vuodessa ja koskisi 300 000 henkilöä ja jos yksi käynti maksaisi noin 100 euroa, se tarkoittaisi noin 60 miljoonaa.

Hoidon jatkuvuus ja omalääkärimalli

Hujasen mukaan terveydenhuollon rahoituksesta pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän. Asiantuntija sanoo, että hoidon jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman moni työntekijä voisi jäädä työterveyshuoltoa antavan palvelutuottajan piiriin eläköityessäänkin.

– Jos siellä on mahdollista käyttää palveluita omalääkärimallin mukaisesti, se saattaisi olla hyvä valinta. 

 1) Parhaillaan suunnitellaan, miten Kela-korvauksia voitaisiin kohdistaa hallituksen suunnitelmien mukaisesti paremmin ja yritetään luoda uutta korvausmallia.

2) Kelassa toivotaan, että eläkeläiset voisivat käyttää yksityisiä palveluita nykyistä enemmän ja näin voitaisiin helpottaa jonoja.

3) Hujanen: Jotta yksityisistä palveluista tulisi vaihtoehto, yksityiset palvelut pitäisi saada käyttäjilleen halvemmiksi tai sitten niin, että Kela-korvaus olisi korkeampi. Hyvinvointialueet voisivat hyödyntää myös enemmän palveluseteleitä ja ostopalveluita.