Keliakia saattaa oireilla vain iholla – tältä ihokeliakia näyttää

– Ihokeliakia oireilee rakkulaisena ja kutiavana ihottumana erityisesti kuperissa ihokohdissa eli siellä, missä iho on lähellä luuta. Tyyppipaikkoja ovat polvet, kyynärpäät, pakarat, kallon alue ja niska, mutta toki ihottumaa voi olla periaatteessa missä vaan, sisätautiopin professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta kertoo.

Lue myös: Jarmo sairastaa ihokeliakiaa – ”Minulta on kysytty, oletko oikea keliaakikko vai muuten vaan pelle”

Kirkkaiden rakkuloiden koko vaihtelee parista millistä noin puoleen senttiin.

– Lääkäriin mennessä niitä ei välttämättä enää nähdä, koska usein ihminen raapii kutinan takia niin, että jäljellä on vain verijälkiä ja rupia. Tämä pitää osata huomioida vastaanotolla, Kaukinen huomauttaa.

Myös ihokeliakian taustalla on vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine gluteeni. Vaikka useimmilla ihokeliaakikoilla ei ole ollenkaan suolisto-oireita, heilläkin on keliakialle tyypillisiä suolistomuutoksia.

– Ohutsuolen koepalasta löytyy ihan samanlainen suolinukan vaurio kuin suolistokeliakiaa sairastavilta. Tauti on siis täysin sama.

Asiantuntijat eivät tiedä, miksi sama sairaus oireilee toisilla iholla. Yksi arvaus on, että se liittyisi jotenkin pitkäaikaiseen altistumiseen: ihokeliakia puhkeaa useimmiten varhaisessa keski-iässä, äärimmäisen harvoin lapsuudessa.

Arvausta tukee se, että viime aikoina ihokeliaakikoiden määrä on vähentynyt ja keliaakikoiden määrä lisääntynyt. Tauti siis kenties löydetään useammin jo siinä vaiheessa, kun se ei ole vielä ehtinyt kehittyä iholla näkyväksi muodoksi. Tämä on kuitenkin vain arvailua.

Diagnoosia ei voi tehdä terveyskeskuksessa

Diagnoosi vaatii terveeltä iholta otettavan koepalan. Jos ihminen sairastaa keliakiaa, koepalassa voidaan erikoistutkimuksissa nähdä tietyn vasta-aineen kertymää.

– Tuloksen tulkinta vaatii erityisosaamista. Siksi ihokeliakian diagnostiikka on keskitetty suolistokeliakiasta poiketen erikoissairaanhoitoon, Kaukinen kertoo.

Jos iholta otetusta koepalasta löytyy etsittyä vasta-ainetta, diagnoosi varmistetaan ottamalla vielä toinen koepala ohutsuolesta.

Suomessa ihokeliakia tunnetaan melko hyvin, mutta maailmalla se unohtuu helposti, mistä voi seurata alidiagnostiikkaa.

– Onneksi iho-oire on sen verran häiritsevä, että potilaat hakeutuvat ja pääsevät lääkäriin. Uunituoreen tiedon perusteella ihokeliakian diagnostinen viive on lyhentynyt Suomessa 45 vuoden aikana 12 kuukaudesta kahdeksaan kuukauteen. Se on merkittävä vähentymä, mutta totta kai kahdeksan kuukauttakin on pitkä aika kutista, Kaukinen sanoo.

”Itseään pitää hoitaa joka päivä”

Kuten muutkin ihosairaudet, ihokeliakia koetaan usein hyvin häiritseväksi paitsi kutinansa, erityisesti näkyvyytensä takia.

Kun ihokeliaakikko alkaa hoitaa itseään eli poistaa ruokavaliostaan gluteenin, ihottuma alkaa pikkuhiljaa hävitä. Osalla tämä tapahtuu nopeammin, osalla hitaammin.

– Joillakin voi mennä useampi vuosi ennen kuin ihottumasta pääsee eroon, Kaukinen sanoo.

Tiukan ruokavaliohoidon kanssa tilanne on selvästi parempi kuin hoitamattomana, mutta tiedetään, että kaikki keliaakikot eivät kuitenkaan välttämättä koskaan saavuta samaa elämänlaatua kuin muu väestö.

– Siinä on oma tautitaakkansa, kun itseään pitää hoitaa joka päivä.

Mikäli tilanne on jo hoidolla rauhoittunut ja elimistöönsä jostakin syystä saa uudelleen gluteenia, useimmat ihokeliaakikot reagoivat siihen varsin nopeasti. Toisaalta on myös niitä, joilla menee ihoreaktion ilmestymiseen vuosi tai ylikin, vaikka alkaisi syödä gluteenia päivittäin.

Tällä hetkellä tutkitaan, voisiko osa ihokeliakiaa sairastavista siedättyä gluteenille.

– Nykykäsitys on, että keliakia ja ihokeliakia ovat elinikäisiä sairauksia. Eli jos alkaa jossakin vaiheessa taas syödä gluteenia, niin ennemmin tai myöhemmin ihokeliaakikonkin oire tulee takaisin. Tutkimukset mahdollisesta toleranssin kehittymisestä ovat kesken, mutta toivottavasti lähitulevaisuudessa tiedämme enemmän, Kaukinen sanoo.

Keliakiaa voi sairastaa ilman vatsavaivojakin – tunnetko kaikki oireet?

Keliakialiiton laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen kertoi Studio55.fi-lähetyksessä lokakuussa 2016, millaiset merkit voivat viitata keliakiaan ja mistä sairaus johtuu.