Rauhanpalkinto aiotaan jakaa maailmalla raivoavista sodista huolimatta. Nobel-viikko alkaa maanantaina lääketieteen palkinnolla.
Viime vuoden syksyllä uumoiltiin, että ehkä Nobelin rauhanpalkinnon voisi jättää näin sotaisena aikana kokonaan jakamatta. Tilanne ei ole siitä ainakaan parantunut, mutta valinnan tekevä Norjan Nobel-komitea ei aio ilmeisesti pitää nytkään välivuotta.
– Luotan, että tänäkin vuonna saajaksi löytyy rauhanpalkinnon arvoinen ehdokas, komitean sihteeri Olav Njölstad sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Palkinnon jakamatta jättäminen on kylläkin mahdollista. Näin tehtiin esimerkiksi maailmansotien vuosina ja toistaiseksi viimeisen kerran vuonna 1972 Vietnamin sodan aikaan.
9:29
Mitä hyötyä voittajalle on Nobelin rauhanpalkinnosta, kysyttiin Viiden jälkeen -ohjelmassa vuonna 2023.
Nobel-komitea kertoo saaneensa tämän vuoden palkinnon saajaksi kaikkiaan 286 ehdotusta, joista vajaat 200 on henkilöitä ja loput järjestöjä. Ehdotusten kokonaismäärä on selvästi alhaisempi kuin viime vuonna (351).
Komitea on karsinut kaikista ehdotuksista suppeamman suosikkilistan, jolla olevista komitean neuvonantajat ja muut asiantuntijat ovat kertoneet näkemyksensä. Palkinnon saaja julkistetaan Oslossa puoliltapäivin ensi perjantaina.
Oman ennakkoarvionsa on julkistanut perinteisesti myös oslolaisen rauhantutkimusinstituutin PRIOn johtaja Henrik Urdal. Poikkeuksellisen vilkkaan vaalivuoden kunniaksi hän on asettanut ykkössijalle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin. Se on muun muassa lähettänyt kansainvälisiä vaalitarkkailijoita seuraamaan äänestyksiä eri maissa.
Urdalin mukaan vaalitarkkailijoiden palkitseminen lähettäisi "vahvan viestin vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien tärkeydestä ja niiden roolista rauhan ja vakauden ylläpitämisessä".
Poliittisesti kuumia ennakkosuosikkeja
Urdalin viiden suosikin joukossa ovat myös Sudanin sisällissodan keskellä toimiva ERR (Emergency Response Rooms) -verkosto, YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sekä Euroopan neuvosto, YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA ja Haagissa toimiva Kansainvälinen tuomioistuin ICJ.
Kahden viimeksi mainitun palkitseminen olisi poliittisesti kuuma peruna ja raivostuttaisi varmuudella ainakin Israelin tukijoineen. Monet maat, Suomi mukaan lukien, keskeyttivät keväällä avustuksensa UNRWA:lle, kun Israel oli syyttänyt sen työntekijöitä yhteyksistä terroristijärjestö Hamasiin. ICJ puolestaan totesi lausunnossaan heinäkuussa, että Israelin vuosikymmeniä jatkunut palestiinalaisalueiden miehitys on laiton ja sen olisi päätyttävä mahdollisimman pian.
Lähi-itään mennyt rauhanpalkinto herätti jälkipuheita tasan 30 vuotta sitten, kun sen saivat Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johtaja Jasser Arafat sekä Israelin pääministeri Jitzhak Rabin ja ulkoministeri Shimon Peres.
Rauhanpalkinnosta voi myös perinteisesti lyödä vetoa. Vedonlyöntisivustoilla kärkipaikoilla ovat viime vuoden tapaan näkyvät henkilöt, kuten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa oleva opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskaja.
Selvänä ykkössuosikkina on jo edesmennyt venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi, vaikka sääntöjen mukaan Nobel-palkintoa ei voi saada postuumisti kuoleman jälkeen. Navalnyi kuoli hämärissä olosuhteissa venäläisellä vankileirillä helmikuussa.
Alle miljoona euroa
Vähemmän todennäköisiä ehdokkaita palkinnon saajaksi ovat vedonlyöntikertoimien mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump ja paavi Franciscus. Nobel-komitea pitää ehdokaslistat salaisina 50 vuotta, mutta ehdotusten tekemiseen oikeutetut – kuten esimerkiksi kansanedustajat sekä aiemmat palkitut – voivat kertoa omasta ehdokkaastaan julkisuuteen.
Nobel-palkintoviikko alkaa maanantaina Tukholmassa, kun Karoliinisen instituutin valitsijat julkistavat lääketieteen palkinnon saajan. Tiistaina on vuorossa fysiikka ja keskiviikkona kemia. Ruotsin akatemia puolestaan ilmoittaa torstaina, kuka on valittu tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi.
Maanantaina jaetaan vielä taloustieteen palkinto, joka ei ollut mukana Alfred Nobelin testamentissa. Ruotsin keskuspankki perusti palkinnon 1960-luvun lopulla "Alfred Nobelin muistoksi". Käytännössä taloustieteen palkinnon saajia pidetään nykyisin nobelisteina siinä kuin muitakin palkittuja.
Nobel-palkinnot luovutetaan saajilleen Oslossa ja Tukholmassa 10. joulukuuta eli Alfred Nobelin kuolinpäivänä. Kunkin palkinnon rahallinen arvo on tänä vuonna 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli vajaat 970 000 euroa. Palkinnon arvoa on viime vuosina syönyt Ruotsin kruunun heikentynyt arvo.