Suomen Kennelliitto vaatii Saksanpaimenkoiraliitolta toimia, joilla koirien väkivaltainen kohtelu "saadaan vihdoin loppumaan".
Tiedotteensa mukaan Kennelliitto selvittää, kiertääkö sen jäsenyhdistys Saksanpaimenkoiraliitto Kennelliiton sääntöjä ja ohjeita. Näin epäillään tapahtuneen epävirallisissa suojelukoiratapahtumissa, joihin osallistuu henkilöitä, jotka ovat saaneet seuraamuksia Kennelliiton eettiseltä lautakunnalta.
Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Saksanpaimenkoiraliiton alaiseen toimintaan osallistuneet yksittäiset henkilöt pystyvät kiertämään Kennelliiton antamia toimenpidekieltoja. He eivät ole saaneet Saksanpaimenkoiraliitolta toimenpidekieltoja.
Kennelliitto ilmoitti, että sen hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen ja Saksanpaimenkoiraliiton puheenjohtaja Sami Baggström neuvottelevat tilanteesta torstaina illalla. STT ei tavoittanut Baggströmiä torstaina iltapäivällä kommentoimaan Kennelliiton vaatimuksia.
– Kaikessa koiraharrastustoiminnassa lähtökohtana tulee olla, ettei koirien hyvinvointia vaaranneta missään tilanteissa. Edellytämme, että kaikki jäsenyhdistyksemme noudattavat tätä periaatetta, Kukkonen sanoo tiedotteessa.
Jopa elinikäisiä toimintakieltoja
Kennelliiton eettinen lautakunta määräsi tämän vuoden maaliskuussa 12 henkilölle seuraamuksia suojelukoirien väkivaltaisesta kohtelusta. Seuraamukset vaihtelivat useammasta vuodesta elinikäisiin toimintakieltoihin, jotka koskevat Kennelliiton omistamia ja hallinnoimia kokeita ja kilpailuja.
Kennelliitto valvoo seuraamusten noudattamista sen alaisissa virallisissa koirakokeissa ja -kilpailuissa.
Jäsenyhdistysten epävirallisen toiminnan valvomiseen ei ole olemassa samanlaisia työkaluja, Kennelliitto myöntää.
Kukkonen arvioi alan asetelmaa STT:lle myös puhelimitse torstaina.
– Kennelliitto ei ole viranomainen eikä sillä ole oikeutta puuttua paikallisten yhdistysten tai yksittäisten kansalaisten tekemisiin Kennelliiton virallisen toiminnan ulkopuolella. Merkittävä osa ihmisistä, jotka ovat sekaantuneet näihin kohuihin, eivät edes ole Kennelliiton jäseniä. Tämä on hankala tilanne.
Kukkosen mukaan liitto voi vedota ja vaatia jäsenliitoiltaan sääntöjen ja toimintakieltojen noudattamista.
– Viime kädessä järein konkreettinen vaihtoehto on yhdistyksen erottaminen Kennelliitosta. Oma mielipiteeni kuitenkin on, että jäsenyhdistyksen erottaminen on huonoin vaihtoehto. Mehän vain silloin ummistaisimme silmämme kokonaan, sen jälkeen meillä olisi entistä vähemmän vaikutusvaltaa.
Syytekynnys ei ylittynyt
Kukkonen muistuttaa, että valtio tai viranomaiset eivät valvo alan toimintakieltojen noudattamista.
– Toimintakielto ei ole siinä mielessä velvoittava. Eläinsuojelun perusteella viranomaiset kylläkin pystyvät tarvittaessa ottamaan koiran pois omistajaltaan.
Rajankäyntiä asiassa käytiin aiemmin myös oikeudessa.
– On syytä mainita, että Kennelliitto asetti toimintakiellon kyseisille 12 henkilölle, vaikka syytekynnys ei heidän kohdallaan ylittynyt oikeudessa.
Eräs keino kiertää toimintakieltoa on siirtää koira toisen omistajan nimiin.
– Koirahan ei ole tehnyt tässä yhteydessä mitään väärää. Mutta näin alkuperäinen omistaja voi tavallaan päteä, jos koira menestyy, vaikka se ei olekaan muodollisesti ex-omistajan nimissä.
Kattava valvonta ei ole Kukkosen mukaan mahdollista
– Suomessa on noin 800 000 koiraa.
Koirien koulutustavat nousivat Suomessa otsikoihin vuonna 2021. Oikeutta eläimille -yhdistys toi tuolloin julki videoita, joissa näkyi koirien väkivaltaista kohtelua.
Suomen Kennelliitto on vuonna 1889 perustettu koira-alan asiantuntijajärjestö sekä koirien kasvattajien, omistajien ja harrastajien edunvalvoja. Sen jäsenmäärä on noin 144 000.
Video: Tämä pitäisi ottaa huomioon, kun hankkii koiran, sanoo Kennelliitto
4:43
