Suomessa siirrytään ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään tunnilla eteenpäin.
Suomi oli aikoinaan yksi viimeisistä Euroopan maista, jotka ottivat kesäajan käyttöön. Suomessa on noudatettu kesä- ja talviaikaa vuodesta 1981 lähtien.
Kellojen siirtelylle ei kuitenkaan olisi välttämättä enää perusteita. Kesäajasta voi olla ihmisten terveydelle myös haittaa.
Kun kesäaikaan siirtyminen aloitettiin, elettiin tutulta kuulostavia aikoja. Oli energiakriisi. Kellojen siirtäminen tunnilla eteenpäin nähtiin keinona säästää energiaa.
Tempulla aurinko saatiin laskemaan myöhemmin suhteessa siihen, mitä kellotaulun viisarit näyttivät. Jos aurinko laski aiemmin kahdeksalta illalla, laski se nyt yhdeksältä.
Lue myös: Muista siirtää kellot! Ensi yö on tuntia lyhyempi
– Ajateltiin, että energiaa säästyisi, jos illat olisivat valoisampia, kertoo unitutkija, professori Markku Partinen.
– Sittemmin tutkimuksissa on osoitettu, että nykyään energiaa kuluu kesäajalla itse asiassa enemmän kuin talviajalla. Ihmiset valvovat myöhempään, mikä lisää energian käyttöä iltaisin.
Liikenneonnettomuuksia ja sydäninfarkteja
Kun illat ovat kesäajalla valoisampia, ovat aamut vastaavasti pimeämpiä. Esimerkiksi lauantaina aurinko nousi Helsingissä hieman kello kuuden jälkeen. Sunnuntaina aurinko nousee siis noin aamuseitsemältä.
Partisen mukaan aamuvalolla on tärkeä rooli ihmisen sisäisen kellon ajastamisessa.
– Sisäinen kello jätättää päivän mittaan eri ihmisillä viidestä minuutista jopa yli tuntiin. Aamuvalon myötä sisäisen kellon viisarit ikään kuin siirtyvät oikeaan aikaan, hän sanoo.
Kellojen siirtäminen keväällä tunnilla eteenpäin toimii luonnonmukaista valoon perustuvaa vuorokausirytmiä vastaan. Tällä on yllättäviäkin seurauksia.
– Liikenneonnettomuuksien määrä kasvaa muutaman päivän ajan sen jälkeen, kun kesäaikaan on siirrytty, Partinen sanoo.
– Lisäksi on jonkin verran näyttöä, että tietyt sairauskohtaukset, kuten sydäninfarktit, lisääntyvät.
Talvikaan siirryttäessä lokakuussa ei ole havaittu vastaavia ongelmia.
Ei palavereja heti aamuksi
Unitutkija, filosofian tohtori Saana Myllyntausta sanoo, että kesäaikaan siirtymisen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Toiset eivät huomaa välttämättä mitään muutoksia, kun taas toiset saattavat tuntea olonsa erilaiseksi jopa viikkojen ajan.
Muutokset eivät aina ole myönteisiä.
– Unirytmin äkillinen aikaistaminen tunnilla on sisäiselle kellollemme iso stressitekijä, Myllyntausta sanoo.
– Elimistön sisäinen kello säätelee vireystilan lisäksi muun muassa ruoansulatusta ja hormonien toimintaa.
Myllyntaustan mukaan kesäaikaan siirtymisen voi huomata itsessään alkuviikolla monenlaisista asioista. Se voi näkyä esimerkiksi keskittymiskyvyssä ja mielialassa.
– Töissä ei välttämättä pysty mihinkään huippusuorituksiin ehti alkuviikosta. Tuotteliaisuus voi kärsiä, Myllyntausta sanoo.
Vaikutuksilta voi yrittää taittaa kovimman terän lisäämällä erityisesti luonnonvalon määrää aamulla. Työmatkan tekeminen mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyörällä on yksi keino.
– Iltavirkkuja helpottaisi huomattavasti, jos palavereja voisi alkuviikolla pitää vähän myöhemmin kuin heti aamusta, Myllyntausta lisää.
– Myös omaa unirytmiään voi yrittää aikaistaa etukäteen. Se helpottaa siirtymää.