Eikö tämän pitänyt jo loppua? Sunnuntaina siirrellään taas kellon viisareita – "Unirytmin tasaantumiseen saattaa mennä aikaa"

Kellojen siirtämisen lopettamisesta oli yhteinen tahtotila, mutta hanke jäi akuuttien kriisien jalkoihin.

Sunnuntaina 30. lokakuuta se taas koittaa – nimittäin kellojen siirtäminen. 

Moni varmasti pohtii, eikö tämän rumban pitänyt jo loppua. Ja niinhän sen oikeastaan pitkin.

Seuraavan askeleen piti olla se, että jäsenvaltiot päättäisivät, jäisivätkö he kesä- vai talviaikaan. Viisareiden siirtelyn piti päättyä lopullisesti vuonna 2021. 

Aikataulussa ei olla selvästikään pysytty, mutta kauanko kellojen siirtämistä vielä sitten jatketaan?

Suomi ei voi päättää asiasta itsenäisesti

Valtioneuvoston hankesivuilta käy ilmi, että aiempi hallitus piti alustavasti parhaimpana vaihtoehtona Suomelle jäämistä pysyvästi talvi- eli normaaliaikaan. Eduskunnan piti kuitenkin päättää virallinen kanta asiasta sitten, kun kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU-tasolla.

Asia on kuitenkin tyssännyt jäsenvaltioiden kaipaamiin lisäselvityksiin ja kansallisiin valmisteluihin. Koko EU:n tasolla aloitetta on hidastanut myös koronapandemia sekä tuoreimpana kriisinä Ukrainan sota.

Hanke vaikuttaa hautautuneen tärkeysjärjestyksessä isompien kriisien alle, eikä asiaa auta, että jäsenvaltiot eivät ole päässeet sopuun siitä, pysyisivätkö ne kesä- vai talviajassa.

Suomi ajoi asiaa hanakasti toimiessaan EU:n puhenjohtajamaana vuonna 2019, mutta tällä hetkellä kukaan ei vaikuta aktiivisesti edistävän asiaa.

Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maaria Aalto kertoi lokakuussa 2021 MTV Uutisille, että asiaa on viimeksi käsitelty jäsenmaiden kesken Suomen puheenjohtajakaudella. Sen jälkeen siitä ei ole keskusteltu.

Tällä hetkellä ei ole siis tiedossa, milloin kellojen siirtämisestä tullaan todella luopumaan.

Unirytmiä voi auttaa tasoittumaan

EU on kuitenkin periaatteessa päässyt sopuun siitä, että kellojen siirtämisestä tulisi luopua.

Kellojen siirtämisen vastustamiselle löytyy tukea muun muassa terveydenhuollon saralta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoi MTV:lle maaliskuussa 2022, että keväinen kellojen siirtely näkyy piikkinä hengenvaarallisissa sairauskohtauksissa.

Partosen mukaan tutkimustulosten valossa talviaika olisi parempi, sillä kesäajasta ei löydy tutkimuskirjallisuuden valossa juuri mitään hyötyjä, mutta haittoja kylläkin. 

Siirtyminen talviaikaankin on kuitenkin haasteellista, erityisesti aamuvirkuille, kerrotaan Terveystalon tiedotteessa.

Unihoitaja Anna-Mari Arosen mukaan kellojen siirtämisen vaikutusta unirytmiin voi yrittää tasottaa helpoilla keinoilla.

– Vaikka kellojen siirto ei aiheuttaisi ongelmia, unirytmin tasaantumiseen saattaa mennä aikaa. Rytmin siirtoon auttaa valo, sillä se tahdistaa elimistön keskuskelloa. Valoa tulisi saada heti aamusta herätessä, ja tähän voi käyttää apuna kirkasvalolamppua, Aronen kertoo tiedotteessa.

Myös ruokarytmillä voi tahdistaa elimistöä.

– Ruokailut tulisi ajoittaa samaan aikaan kuin ennen kellojen siirtoa. Syö aamupala tunnin sisällä heräämisestä ja aterioi aamiaisen jälkeen 3–4 tunnin välein. Ruokailut alkavat rytmittämään elimistön keskuskelloa uuteen aikaan, Aronen kertoo.

Aronen vinkkaa myös suhtautumaan kellojen siirtämiseen ennakkoluulottomasti.

– Oma mielesi ja ajattelusi vaikuttavat kokemukseen, jota kellojen siirto voi aiheuttaa. Saatat olettaa, että siirrosta tulee ongelmia, jos niin on käynyt aikaisemmin. Et kuitenkaan tiedä, kuinka tällä kertaa tulee käymään. Vaihtoehtoinen ajatus olisi, että siirto onnistuu rankemmasta alusta huolimatta ja rytmi tasaantuu ajan kanssa.

Katso myös: Kesä- vai talviaika – kumpi parempi?

Lue myös:

    Uusimmat