Suomen mediakenttä keskittyi taas yhä harvempiin käsiin, kun Keskisuomalainen Oyj kertoi tänään ostaneensa Kaakon Viestinnän Länsi-Savo-konsernilta. Keskisuomalaiselle siirtyy kaupassa kuusi Kaakkois-Suomessa ilmestyvää sanomalehteä.
Omistajaa vaihtoivat Mikkelissä ilmestyvä Länsi-Savo, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo, Lappeenrannassa ilmestyvä Etelä-Saimaa, Kouvolassa ilmestyvä Kouvolan Sanomat, Kotkassa ilmestyvä Kymen Sanomat sekä Imatralla ilmestyvä Uutisvuoksi.
Keskisuomalainen osti myös ESV-Paikallismediat Oy:n ja sen yhdeksän Kaakkois-Suomessa ilmestyvää yksipäiväistä paikallislehteä. Lisäksi kauppaan sisältyy Kouvolassa sijaitseva sanomalehtipaino kiinteistöineen.
Keskisuomalainen on laajentunut viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2016 sille siirtyi Mediatalo ESA ja sen mukana Etelä-Suomen Sanomat. 2013 Keskisuomalainen osti Suomen lehtiyhtymän mukanaan muun muassa Aamuposti ja Keski- ja Länsi-Uusimaa.
Kuuluvatko Suomen sanomalehdet pian liian harvoihin käsiin, Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi?
– Tämä kauppahan lisää monimuotoisuutta ja monimuotoisuuden säilymistä. Jos halutaan turvata moniarvoinen kaupallinen media, se edellyttää varmaan tämän tyyppistä konsolidaatiota (yhdistymistä). Pitää olla kaupallisesti ja taloudellisesti moniarvoisia brändejä ja lehtiä.
Keskisuomalainen avoin yhä uusille lehtiostoille
Muita suuria toimijoita Suomen mediakentällä ovat Sanoma ja Alma Media. Alma Media on omistajana Lännen Mediassa, joka tuottaa sisältöä 12 sanomalehteen, kuten Aamulehteen, Ilkkaan ja Kainuun Sanomiin.
Keskisuomalaisen hallussa on puolestaan Uutissuomalainen, joka tuottaa juttuja etupäässä oman konsernin lehdille.
– Lehden tekeminen vaatii rahaa ja niiden pitää olla riippumattomia ja elinvoimaisia. Näin turvataan tässä monimutkaistuvassa ja hankalassa median murroksessa tuotteiden elinvoimaisuuden säilyvyys. Ei voida jäädä vain Ylen varaan. Ylellä on rahoitus turvattu. Kaikki muut joudumme hankkimaan rahat markkinoilta. Se on kovaa hommaa. Jos halutaan pitää elinvoimaisia, vahvoja tuotteita ja lehtiä, se vaatii rahaa, Kangaskorpi sanoo.
Kangaskorven mukaan lehtien lukijoille kauppa näkyy toivottavasti niin, että sisällöstä tulee entistä parempaa ja monipuolisempaa.
Osakkeista maksettu velaton kokonaiskauppahinta on yhteensä noin 17,5 miljoonaa euroa. Ostetun kokonaisuuden liikevaihto oli vuonna 2018 noin 49 miljoonaa euroa. Uusi konserni työllistää noin 6 300 työntekijää.
Keskisuomalaisella on jo ennestään liiketoimintaa Kaakon Viestinnän toiminta-alueella, sillä konserni kustantaa siellä kahta kaupunkilehteä, Lappeenrannan Uutisia ja Imatralaista. Nyt konsernilla on siis kaksi lehteä Imatralla ja Lappeenrannassa. Jatketaanko niitä rinnakkain, tuleeko niihin muutoksia?
– On yliaikaista spekuloida, mutta todennäköisesti jatketaan rinnakkain. Nämä ovat eri tuotteita, että profiloidaan varmaan omalla tavallaan. Tässä vaiheessa on hankala sanoa lopullista näkemystä, mutta todennäköisesti säilyy.
Kangaskorven mukaan Keskisuomalainen on avoin vielä uusille lehtiostoille.
– Ei ole mitään konkreettisia suunnitelmia, mutta avoimin silmin katsellaan kaikkea mitä tulee esiin.
"Laajentuminen ei ollut enää mahdollista"
Länsi-Savo-konserni myy kaupassa suurimman osan itsestään, sillä lehtiyhtiöiden liikevaihto oli viime vuonna noin 85 prosenttia konsernin 57,7 miljoonaa euron liikevaihdosta.
– Länsi-Savo-konserni tulee jatkossa keskittymään ohkopaperituotteisiin erikoistuneeseen vientikirjapainoon St Michel Printiin sekä kiinteistöliiketoimintaan, Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Tikka kertoo tiedotteessa.
Tikan mukaan lehtiyhtiöiden myyntiin päädyttiin, koska liiketoiminnan laajentuminen omalla toiminta-alueella ei ollut enää mahdollista.
– Keskisuomalainen on luonteva ostaja medialiiketoiminnallemme. Yhtiön pitkä ja ansiokas historia paikallisesta ja alueellisesta medialiiketoiminnasta yhdistettynä maantieteelliseen sijaintiin tukevat tätä ratkaisua, Tikka sanoo.
Keskisuomalainen on STT:n toiseksi suurin omistaja.