Uspenskin katedraali Helsingin Katajanokalla täyttää alkavana syksynä 150 vuotta. Kirkko on pyhitetty Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen muistolle, mikä määrää myös vuotuisen temppelijuhlan eli praasniekan ajankohdan.
Uspenskin katedraali vihittiin käyttöönsä 25.10.1868, mutta 150-vuotisjuhlia vietetään praasniekan aikaan. Ensi viikko onkin juhlaviikko Uspenskissa.
Arvokas ikoniseinä
Helsingin ortodoksinen seurakunta on 190-vuotias, mutta sen temppeli täyttää vasta 150 vuotta. Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksikirkko. Sen erikoisuuksiin kuuluu myös akateemikko-taiteilija Pavel S. Šiltsovin maalaama ikonostaasi eli ikoniseinä.
– Ikoneista on nähtävissä historian tuntemus, esimerkiksi kuvattujen henkilöiden vaatetus vastaa mahdollisimman tarkasti todellisuutta 1860-luvun historiantutkimuksen valossa, kertoo taidehistorioitsija Hanna Kemppi.
Ikoniseinä on rakennettu Pietarissa Schraderin puuveistämössä vuosina 1866-1868. Helsinkiin valmis ikonostaasi kuljetettiin osina ja koottiin kirkon sisälle.
Šiltsovin tekemiä ikoniseiniä on tuhoutunut ja monissa kohteissa on jäljellä vain yksittäisiä ikoneita. Uspenskin katedraalin yhtenäisenä ja ehjänä säilynyt ikonostaasi on tästäkin syystä kulttuurihistoriallisesti arvokas.
Juhlan kunniaksi
Helsingin ortodoksinen seurakunta haluaa pitää huolta kulttuurihistoriallisesta perinnöstään, mutta myös tuoda kauneuden kaikkien ulottuville.
– Kirkossa kaikki pääsevät näkemään aarteet, jotka muuten eivät ehkä olisi kaikkien ulottuvilla, sanoo kirkkoherra Markku Salminen.
Kirkkoherra Markku Salminen kotikirkossaan.
Suururakka on aloitettu puoli vuotta sitten ja joitakin esineitä on jo valmistunut kultaajamestarien käsistä. Kaikkiaan työn lasketaan kestävän seitsemän vuotta, mutta edes siinä ajassa ei päästä aivan alkuperäiseen loistoon.
– 25 vuotta kirkon käyttöönoton jälkeen täällä sattui paha vesivahinko, joka aiheutti korjaamattomia vaurioita, kertoo kultaajamestari Harri Virtanen.
Kultaajamestari painottaa, että mitään ei tehdä uusiksi, vaan vanhaa korjataan alkuperäistä kunnioittaen.
Kultaajamestari Harri Virtanen kertoo ikonostaasin kunnostamisen olevan mieluisa haaste kultaajille.
– Kaikki, minkä voi säilyttää, säilytämme, sanoo Virtanen.
Ikonostaasin parissa työskentelee kolme kultaajamestaria, neljä kultaajaa ja yksi kisälli. Lisäksi hanke työllistää maalauspuolen konservaattorin sekä puurakenteiden konservaattorin. Ikonostaasi 11 metriä korkea ja 25 metriä leveä.
Työtä on paljon, ja sitä lisää aiemmat väärin tehdyt korjaukset.
– Ensin on poistettava väärin tehty korjaus ja vasta sitten pääsee korjaamaan. Tämä vie tietenkin aikaa ja lisää kustannuksia, sanoo Virtanen.
Muutama fakta muistettavaksi
Kun kirkolla on ikää 150 vuotta, sen historiaan liittyy monta tarinaa ja paljon kulttuurihistoriaa. Kirkkoon liittyvä tietomäärä on valtava, mutta joitakin yksittäisiä tietoja on hauska painaa mieleen.
Uspenskin katedraalin on piirtänyt arkkitehti A. M. Gornostajev, joka kehitteli omaa bysanttilais-venäläistä tyyliään ja oli venäläisen punatiiliarkkitehtuurin edelläkävijä.
Uspenskin katedraalin historia on pitkä ja värikäs, kertoo Hanna Kemppi.
Uspenskin katedraaliin on käytetty kierrätysmateriaalia, kun Krimin sodassa tuhoutuneen Bomarsundin linnakkeen tiiliä tuotiin Ahvenanmaalta Helsinkiin. Kaikkiaan tiiliä tuotiin 700 000 kappaletta. Nämä tiilet on muurattu kirkon rakenteisiin, ja ulkoverhous on tehty varta vasten kirkkoa varten valmistetuista tiilistä.
Kirkko otettiin käyttöön 1868, mutta jo samalla vuosisadalla se kärsi mittavia vesivahinkoja, joiden vuoksi ikonostaasiin tuli peruuttamattomia vaurioita.
Nyt tehtävät korjaukset eivät pysty mitätöimään näitä vahinkoja, mutta melko lähelle alkuperäistä lienee päästy, kun työ valmistuu vajaan seitsemän vuoden kuluttua. Hankkeen kustannusarvio on 700 000 euroa.