Kekkonen teki Seinäjoelle pahemman luokan oharit – "kostona" syntyi valtava monumentti

Etelä-Pohjanmaalle rakentui vuonna 1960 Lakeuden Risti, joka on Alvar Aallon suunnittelema kirkkorakennus aivan Seinäjoen ytimessä.

Tuskin kukaan Seinäjoelle matkannut on voinut välttyä maamerkin näkemiseltä, joka koostuu kirkosta ja seurakunnan hallintorakennuksesta sekä 65 metriä pitkästä ristinmuotoisesta tornista. 

Alue on täynnä Alvar Aallon kädenjälkeä, sillä tien toisella puolella sijaitsee arkkitehdin suunnittelemat kaupungintalo, kirjasto, virastotalo sekä postuumisti alkuperäissuunnitelman mukaan rakennettu kaupunginteatteri.

Seinäjokelainen valtiopäivänneuvos ja Alvar Aalto -seuran Alvariania ry:n puheenjohtaja, Markus Aaltonen kertoo, että kokonaisuus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aaltonen on kirjoittanut kaksi kirjaa liittyen Alvar Aaltoon.

– Se, että pienessä kaupungissa kyettiin aikaansaamaan julkisten rakennusten ehyt kokonaisuus, jossa arkkitehti kohtasi kolme tilaajaa (seurakunta, kaupunki, valtio) on ollut suuri ja vaativa haaste. Me seinäjokelaiset kutsumme omassa maakunnassa syntyneen arkkitehdin luomusta Aalto-keskukseksi, Aaltonen kertoo.

Kekkonen pilasi suunnitelmat

Lakeuden Ristin juuret johtavat 1940-luvun lopulle, kun Seinäjoelle tarvittiin uusi ja tilavampi kirkko. Alvar Aallon suunnitelma voitti kilpailun 45 ehdokkaasta.

Samaan aikaan Suomen kirkon piirissä oli meneillään hanke kahden uuden hiippakunnan perustamisesta, sillä Turun arkkihiippakunnan kenttävastuita haluttiin jakaa.

Seinäjoki halusi itselleen piispanistuimen ja ryhtyi suunnittelemaan tuomiokirkon kokoista pyhättöä. Kirkolliskokouskin päätti yksimielisesti, että piispa istutetaan Seinäjoelle. Kirkon parlamentin päätöksellä ei kuitenkaan ollut sellaista painoarvoa, että se olisi määrännyt omasta hallinnostaan, vaan tuomiokapitulin sijainnista päätti presidentti. 

– Tämän vuoksi jouduttiin käymään repivä maakunnallinen vapaapainiottelu, johon osallistui useampi muukin kunta. Vaasa läänin pääkaupunkina halusi aina kaikki, Isokyrö rehvasteli keskiaikaisen kirkon rauniolla, Ylistarolla oli selittämättömästä syystä ylisuuri kirkko, jota sanottiinkin komiaksi ja Lapua piti itseään maakunnan hengellisenä keskuksena.

Presidentti Urho Kekkosen päätös oli, että tuomiokapituli meneekin Lapualle. Päätös sai seinäjokelaisten "huulet pyöreiksi".

Pitkän eduskuntakokemuksensa pohjalta Aaltonen lataa, ettei Kekkonen tarvinnut kuin yhden perusteen. Hän palkitsi lapualaista poliitikkoa Kustaa Tiitua, joka Kekkosta kavahtavalla Etelä-Pohjanmaalla oli hänelle lojaalein. 

– Kun päätös tuomiokapitulista venyi, oli täällä jo alettu epäillä pahinta. Kun päätös vihdoin tuli, koettiin se suurena yllätyksenä. Pettymyksen purkauksista legendaarisimpana aikakirjoihin jäi kaupunginvaltuuston puheenjohtajan huudahdus ”Tiitu perkele”. 

– Oli kova paikka pidellä käsissä maailmankuulun arkkitehdin tuomiokirkkosuunnitelmaa ja kuulla radiosta, että tuomiokapituli sijoitetaankin Lapualle. Loukattu ylpeys ja nöyryytys kuitattiin kuitenkin nopeasti.

Kilpailun häviäminen ja sitä kautta loukattu ylpeys jäi painamaan seinäjokelaisten mieltä. Seurakunta kuitenkin sisuuntui, ja päätti aloittaa juuri sellaisen katedraalin, jota oli Aallon kanssa valmistellut.

Näin alkoi Lakeuden Ristin rakentaminen.

Lakeuden Risti oli Aallolle haaste

Seurakunta ja kaupunki olivat oikukkaita demokratioita, joiden kanssa kanssakäymiseen Aalto ei ollut aiemmin tottunut. 

Aalto oli myös kirkkorakentamisen suhteen vielä kovin noviisi.

– Aalto ei ollut tehnyt ennemmin kovinkaan paljon kirkkoja. Hän teki 1920-luvulla Muuramen kirkon, joka on klassistinen italialaishenkinen pikkukirkko. Hän osallistui innokkaasti arkkitehtuurikilpailuihin, ja pärjäsi niissä. Kirkkokilpailuissa tuli kuitenkin turpiin. Hän pidättäytyikin pitkähköksi aikaa osallistumasta kirkkokilpailuihin. Oli järkevää odottaa aikaa, jolloin papiston ja vanhemman arkkitehtipolven muotokieltä voitaisiin modernisoida.

Aaltosen mukaan Aallon näkemykset eivät olleet toistaiseksi kohdanneet papiston ja vanhan arkkitehtikunnan kanssa.

– Kirkon sisällä oli valtavaa taistelua rakentamistyyleistä. He vierastivat tätä Aallon tarjoamaa funktionalistista ja modernistista rakennustyötä. 

Seinäjoki antoi kuitenkin kaupungin omalle ylpeydelle mahdollisuuden näyttää kykynsä. 

"Musta sopisi eteläpohjalaiseen hengellisyyteen"

Aalto päätti tuoda tasaiselle peltomaalle kirkon, jossa olisi kaikuja hänen rakastamastaan Italiasta, mutta myös Pohjanmaalta, josta hän itsekin oli kotoisin.

Alkuperäinen visio oli luoda kirkon ulkoasu mustasta graniitista. Se hämmensi.

– Aalto selitti, että musta sopisi eteläpohjalaiseen hengellisyyteen. Hän näki, että julkisten rituaalirakennusten piti myös poiketa profaaneista eli kaupallisista ja yksityisistä rakennuksista radikaalisti.

Visio kaatui kuitenkin mahdottomaan hintalappuun, ja rakennusmateriaalin suhteen jouduttiin tekemään kompromissi.

– Aalto ymmärsi kyllä köyhän seurakunnan rajat ja hän oli valmis siihen, että tehdään kirkosta mustavalkoinen (slammattu tiili ja musta graniitti), joka loisi on keskiaikaisen kivikirkon vaikutelman.

Aalto rakasti Italian Toscanaa, ja sen vaihtelevia maastoja. Pihalle hän päättikin luoda keinotekoisia kumpareita ja terassin, joilla oli suuremmissa kirkollisissa tapahtumissa myös oma funktionsa.

– Ajatus oli, että isoissa uskonnollisissa tapahtumissa Lakeuden Ristin liukuovet avautuisivat ja tilaisuuteen saataisiin 2 000 uutta paikkaa. Teknisesti se osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

Aalto hyödynsi Lakeuden Risti erinomaisesti luonnonvaloa, jota Aaltonen kutsuu "ilmaiseksi rakennusaineeksi".

– Hän on käyttänyt kirkossa mestarillisesti valoa. Kun aurinko paistaa, valo leikittelee alttarin ristillä mielenkiintoisella tavalla. Myös Seinäjoen kirjastossa hän suunnitteli valon niin, ettei siellä ole yhtäkään paikkaa, jossa olet kirjan kanssa ja olet valon edessä.

Lue myös: Mitä Alvar Aalto mahtoi tarkoittaa? Arkkitehti suunnitteli kirkkoon yksityiskohdan, jota asiantuntijakin ihmettelee

Erikoisuus kirkon sisällä on alttarille päin huomaamatta kallistuva lattia. Lattian kaltevuudelle on olemassa monia selityksiä.

– Kuulee puheita, että Aalto olisi miettinyt, että kun aviopari tästä lähtee alttarilta matkaansa, niin tässä tulee heti elämän ensimmäinen vastamäki, Aaltonen naurahtaa.

Tornista Seinäjoen symboli

Alvar Aalto suunnitteli kirkkotornin, joka sitoisi katseen. Sellainen syntyi.

Aaltosen mukaan urakka oli sen ajan työntekijöille raskas.

– Tämä koko kirkon rakentaminen torni mukaan lukien on tehty ikään kuin käsityönä alusta loppuun. Se oli Suomessa ensimmäinen kerta, kun käytettiin "liukuvalumenetelmää", johon jouduttiin rakentamaan aivan omat laitteensa.

Kirkon torni on 65 metriä pitkä, jonka päältä koko Seinäjoen kaupunki avautuu nähtäväksi.

"Jonain päivänä Unescon maailmanperintölistalla"

Aaltonen näkee, että Lakeuden Risti on Seinäjoelle vetonaula, joka on kestänyt aikaa hyvin. Monia opaskierroksia ulkomaalaisille vetänyt Aaltonen sanoo, että sen suosio ei ole ottanut laantuakseen.

– Täällä käy paljon arkkitehtivaltuuskuntia tutustumassa, mutta jos ajatellaan tavallista yleisöä, niin japanilaiset ovat selkeästi isoin ryhmä. Aalto on niille todella kova sana. 

Mutta mitä seinäjokelaiset itse ajattelevat?

– Paikallisten keskuudessa se jakaa yhä mielipiteitä. Rakennusvaiheen aikana lehdissä luki juttuja, että "Mitä helkkarin ruumisarkkua tänne ollaan rakentamassa". Ne ketkä nykyään kokevat vastahakoisuutta, sanovat Aallon rakennuksia täällä "funkkislaatikoiksi". 

Parhaillaan varmistellaan Unescolle ehdotusta Alvar Aallon 13 työn saamiseksi maailmanperintölistalle. Yksi merkittävimmistä töistä on koko Seinäjoen Aalto-keskus.

– Aalto loi ihan omanlaistaan arkkitehtuuria, jossa yhdistyy klassismi, funktionalismi ja modernismi. Tästä tuli meille monumentaalinen työ, joka vei Seinäjoen arkkitehtuurin maailmankartalle. Tehdään työtä sen eteen, että päästään jonain päivänä maailmanperintölistalle, Aaltonen kertoo innokkaana.

Lue myös: Finlandia-talon perusparannus on loppusuoralla – tältä siellä näyttää

Tältä näyttää remontoitu Helsingin kulttuuritalo – näin Alvar Aallon käsiala elää talossa edelleen

Tällä viikolla vietetään Arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä teemalla "Elämisen laatu” - mistä koostuu hyvä asuminen?

”Kokonaistaideteos, kaupungin komein terassi”- Mestariarkkitehdin luomus Helsingin paraatipaikalla on vihattu ja rakastettu