Kiina on käynyt nostamassa lippunsa Sandy Cayn vain 200 neliömetrin kokoisella hiekkasärkällä kiistellyillä Spratlysaarilla Etelä-Kiinan merellä. Kiinan mukaan sen särkälle nousseet rannikkovartioston sotilaat samalla julistivat Sandy Cayn kuuluvan kiinalle.
Teon arvioidaan kiristävän ilmapiiriä entisestään Kiinan ja monen alueen maan välillä.
Spratlysaarien kokonaisesta tai osittaisesta hallinnasta kiistelevät Brunei, Filippiinit, Kiina, Malesia, Taiwan ja Vietnam. Kyse on luonnonvaroista ja voimannäytöstä, erityisesti Kiinan tapauksessa.
Pikkuruisesta koostaan huolimatta Sandy Cayn hallinta tuo Kiinalle kansainvälisen oikeuden mukaan aluevesioikeuden, joka ulottuu 12 merimailia särkän rannasta. Toistaiseksi ei ole havaintoja siitä, että kiina olisi ottanut särkän haltuunsa pysyvästi ja ryhtynyt rakentamaan siellä.
Kiinan toimi suututtaa erityisesti Filippiinejä, sillä Sandy Cayn aluevesi menee päällekkäin Filippiineille kuuluvan Thitusaaren kanssa.
Thitu, jonka Filippiinit liitti itseensä 1978, on Spratlysaarten toiseksi suurin saari, ja maalla on siellä rannikkovartioston valvonta-asema.
Yhdysvaltalaislehti Financial Timesin mukaan Filippiinit kohentaa saarella olevaa kiitorataa ja muuta infrastruktuuria.
Kiinan laki sallii nousun vieraille aluksille
Kiinan lain mukaan sen rannikkovartiosto voi nousta ulkomaisille aluksille, joiden se katsoo tunkeutuneen Kiinan omina pitämilleen vesille.
Sandy Cayn omiminen saattaa lisätä vaaraa Kiinan ja Filippiinien yhteenotosta näillä kiistellyillä vesillä.
Thitusaaren lähellä on Kiinan hallitsema Subi Reefin atolli, missä sillä on iso arsenaali: maasta ilmaan -ohjuksia, hangaareja sotakoneille, kiitorata, tutka, ja vedenalainen lastaussatama.
Sattumaa tuskin on, että Kiina syyttää Filippiinejä Sandy Cayn lähellä olevien koralliriuttojen vahingoittamisesta, muun muassa kalastamisen takia.
Kiina toteuttaa Etelä-Kiinan merellä laajemminkin niin kutsuttua kaalistrategiaa. Sen mukaan Kiina lähettää kiistellyille saarille ja särkille aluksi esimerkiksi kalastusaluksia. Niitä seuraavat viranomaisalukset asevoimiin saakka.
Kiinalla on Etelä-Kiinan merellä ”yhdeksän viivan raja”, jonka sisällä olevan merialueen ja saarineen se katsoo kuuluvan itselleen. Kiina on myös rakentanut alueelle tekosaaria, joita se käyttää välineinä vaatimuksilleen.
Filippiinien ja Yhdysvaltain yhteinen sotaharjoitus meneillään
Filippiinit ja Yhdysvallat pitää parhaillaan yhteensä 14 000 sotilaan Balikatan-sotaharjoitustaan pohjoisen Luzonin saaren vesillä.
Vuosittaisessa harjoituksessa on tänä vuonna mukana sotilaita Australiasta, Britanniasta, Kanadasta, Ranskasta ja Japanista. Japanin laivastosta myös osallistuu yksi alus harjoitukseen. Lisäksi mukana on 16 tarkkailijamaata, kertoo uutistoimisto Reuters.
Filippiinien mukaan Kiinan laivaston Shandong-lentotukialuksen johtama taisteluryhmä purjehti muutaman merimailin päässä Thitusaaren rannikosta. Kansainvälinen merioikeusyleissopimus kuitenkin sallii ohituksen tältä etäisyydeltä.
Filippiinien suhteet Kiinaan olivat kohtuullisen hyvät presidentti Rodrigo Duterten kaudella (2016–2022). Istuva presidentti Ferdinand ”Bongbong” Marcos Jr. puolestaan sanoutui irti Kiinan Vyö ja tie -infrastruktuurihankkeesta Etelä-Kiinan meren kiistojen takia.
Bongbong Marcos, Filippiinejä aiemmin pitkään hallinneen diktaattori Ferdinand Marcosin poika, uskoo Kiinan myös pyrkivän vaikuttamaan lähestyviin kongressivaaleihin.
Reutersin mukaan hän on määrännyt tutkimukset epäillyistä vaikuttamisyrityksistä. Kiina kiistää väitteen.
Uutista päivitetty 26.4. kello 21.04: Tarkennettu leipätekstiin Kiinan laivaston taisteluryhmän ohittaman saaren nimi. Ryhmä ohitti Thitusaaren rannikon.