BirdLife Suomi on huolissaan sähkölankojen vaarallisuudesta. Törmäys voimajohtoon koituu joka vuosi vähintään kymmenien tuhansien lintujen kohtaloksi. Järjestö esittää, että sähköjohdot maakaapeloidaan linnuille erityisen tärkeillä alueilla mahdollisimman pikaisesti.
Runsas viikko sitten Euroopassa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kiljukotka törmäsi Helsingin Viikissä sähkölankoihin, mutta selvisi törmäyksestä vahingoittumattomana. Huonommin kävi viime sunnuntaina toiselle Suomen ensimmäisestä kattohaikaranpoikasesta. Se törmäsi Koskella sähkölankaan noin 100 metrin päässä pesästään ja kuoli.
Kookkaat linnut vaarassa
Kookkaat linnut ovat erityisen herkkiä törmäämään johtoihin, sillä ne eivät suurina ja kömpelöinä ehdi kääntymään siinä vaiheessa, kun havaitsevat johdot. Törmäysriski on suurin niillä alueilla, joille kerääntyy paljon suurikokoisia lintuja. Esimerkiksi laulujoutsenia kuolee runsaasti sähköjohtotörmäyksissä. Useampi kuin joka toinen raportoitu kuollut laulujoutsen on kuollut törmättyään ilmajohtoon.
BirdLife Suomi on kerännyt kolmena edellisenä syksynä Joutsenbongaus-tapahtuman yhteydessä tietoja paikoista, joissa sähköverkko on riski joutsenille. Havaittuja törmäyksiä ja törmäyspaikkoja on ilmoitettu sadoittain. Joutsenten lisäksi voimajohtoihin törmää usein suuria petolintuja, hanhia ja kurkia.
Maakaapelointi auttaa
Paras keino välttää törmäykset on ilmajohdoista luopuminen ja siirtyminen maakaapelointiin. Hyviä kokemuksia on riskipaikoilla johtoihin asennettavista huomiopalloista tai tuulessa heiluvista varoituslaitteista, joiden ansiosta linnut havaitsevat johdot paremmin ja törmäysten määrä vähenee.
Havaitsemistaan törmäyksistä kannattaa ilmoittaa paikalliselle voimayhtiölle. Törmäysten vähentäminen on myös voimayhtiöiden intresseissä, sillä törmäykset aiheuttavat usein sähkökatkoja.