Hyvinvointialueen määräysvalta yhtiöön on viraston arvion mukaan muodollista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue rikkoi hankintalakia, kun se tilasi talous- ja henkilöstöpalveluyritys Sarastian palveluita ilman kilpailutusta, kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) katsoo esityksessään markkinaoikeudelle.
KKV esittää, että markkinaoikeus määräisi hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. Lisäksi se esittää, että markkinaoikeus määrää hyvinvointialueen hankintayksikölle tuhannen euron seuraamusmaksun.
Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari tekivät kiireellisen toimenpidepyynnön KKV:lle hyvinvointialueiden suorahankinnoista viime marraskuussa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki henkilöstöhallinnon palvelut ja niihin kuuluvat järjestelmät suorahankintana Sarastialta viime vuonna. Reilun yhdeksän miljoonan euron arvoinen hankinta tehtiin sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta. Hyvinvointialue omistaa 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta.
Lue lisää: Elinkeinoelämän järjestöt syyttävät hyvinvointialueita hankintalain rikkomisesta
Epätietoisuutta sidosyksikköaseman edellytyksistä
Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, jos hankintayksikkö voi käyttää siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa.
KKV sanoo selvittäneensä muun muassa hyvinvointialueen edustusta Sarastian toimielimissä ja sen mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan toimielimien kautta. KKV:n arvion mukaan Sarastiaan luodut päätöksentekorakenteet eivät täytä hankintalain määräysvaltaa koskevia edellytyksiä.
Hyvinvointialueen määräysvalta yhtiöön on viraston arvion mukaan muodollista, eikä se voi voi käyttää yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa ratkaisevaa päätösvaltaa Sarastian strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. KKV katsoo, ettei Sarastia ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten näin ollen hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa.
KKV:n mukaan sen esittämässä tuhannen euron seuraamusmaksussa on otettu huomioon, että useilla hankintayksiköillä on epätietoisuutta siitä, miten sidosyksikköaseman edellytyksiä ja määräysvaltakriteerin täyttymistä pitäisi tulkita.
KKV huomauttaa, että määräysvaltakriteeriä ei ole juurikaan arvioitu kansallisessa oikeuskäytännössä. Tämän takia hankintayksiköt voivat kokea tulkinnanvaraisena sen, missä tilanteessa sidosyksikköhankinnan tekeminen on sallittua.
Sidosyksikkömäärittelyä on selkeytettävä
Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan KKV:n ratkaisu on tarpeellinen Suomen kasvulle.
– KKV:n päätös vahvistaa uskoamme markkinatalouteen ja yrittäjyyden Suomen elinvoimaa vahvistavaan voimaan, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari tiedotteessa.
Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola puolestaan katsoo, että on tärkeää selkeyttää lainsäädäntöä siltä osin, millä omistusosuudella ja muilla kriteereillä sidosyksikkömäärittely täyttyy.
– Tämä selkeytys on tehtävä myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa, hän sanoo tiedotteessa.
Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen mukaan elinkeinoelämän järjestöt odottavat kiinnostuneena markkinaoikeuden ratkaisua.