Julkisten hankintojen läpinäkyvyys heikkenee, julkisuuslain ja hankintalain avoimuusvaatimukset eivät täyty, virkavastuu sumentuu ja korruptiota tai eturistiriitatilanteita on vaikeaa ehkäistä.
Korruption ehkäisemisen keinoja tutkinut Harmaa talous ja hankinnat -työryhmä kritisoi varsin suorasukaisesti hallinnon yhtiöittämisen aiheuttamia puutteita esimerkiksi julkisen rahankäytön läpinäkyvyydelle.
Julkista toimintaa on lisääntyvässä määrin siirretty esimerkiksi kuntien omistamille osakeyhtiöille. Kuntaliiton ja tilastokeskuksen luvuista selviää, että kuntaomisteisten yritysten lukumäärä on moninkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa ja samalla myös veroeuroja käytetään osakeyhtiöiden kautta yhä enemmän.
– Vuonna 2013 voimaan tullut EU-sääntelyyn pohjautuva kuntalakiuudistus on johtanut tähän yhtiöittämisaaltoon. Siinä on edellytys siitä, että kun kunta harjoittaa markkinoilla toimivaa elinkeinotoimintaa, toiminta täytyy yleensä yhtiöittää, kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkela kertoo.
Lain mukaan kunnan on lakisääteisiä tehtäviä markkinoilla kilpailutilanteessa hoitaessaan annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi.
– Nyt kun pohja on tällainen ja näin tämä on ratkaistu niin muuhun lainsäädäntöön tarvittaisiin fiksauksia, jotta näistä ei muodostu julkisen rahankäytön ja seurattavuuden sokeita pisteitä, Norkela toteaa.
Työryhmä ehdottaakin, että virkavastuun, julkisuuslain ja viranomaisten sisäisen tarkastuksen ulottamista julkisomisteisiin yhtiöihin tulisi harkita.