Kimmo Sasi kertoi, miten Ilkka Kanerva löydettiin politiikkaan: "Sai tiettyä hurmosta aikaan" – kaksikko selvitti 1980-luvulla vuosien erimielisyytensä

Kokoomuslainen puoluekollega Kimmo Sasi seurasi Ilkka Kanervan poliittisen uran alusta loppuun. Sasi oli mukana 1970-luvun alussa, kun Teiniliiton puheenjohtajakamppailuun etsittiin kokoomuslaista edustajaa.

–  Ilkka Kanervan nimi tuli esiin. Aloimme Osmo Palosen kanssa selvittää, kuka tämä turkulainen aktiivi on, Sasi muistelee.

Positiiviseksi ja aktiiviseksi osoittautuneesta Kanervasta tuli puheenjohtajaehdokas.

–  Kanerva sai tiettyä hurmosta aikaan Teiniliiton puheenjohtajakampanjassaan, Sasi sanoo.

Kanerva hävisi puheenjohtajakamppailun sosiaalidemokraattien Erkki Liikaselle, mutta se oli joka tapauksessa alkusysäys hänen poliittiselle uralleen. Vuonna 1972 Kanerva valittiin kokoomuksen nuorisojärjestön puheenjohtajaksi.

Hyvän alun jälkeen miesten välit monimutkaistuivat. Sasi kuvaa suhdetta kaksijakoiseksi.

–  Mehän olimme 1970-luvulla kokoomuksen nuorten liitossa ensin hyvässä yhteistyössä, mutta sitten meillä oli suhteessa sosialismin kritiikkiin vakavampiakin erilaisia käsityksiä.

Sasi kuvaa "itse-suomettumisen" aikaa, jolloin hän itse oli periaatteellisesti sitä mieltä, että sosialismia tulee kritisoida kaikissa olosuhteissa. Kanerva oli Sasin mukaan maltillisempi ja harkitsi tarkkaan sanojaan.

–  Ilkka Kanerva oli enemmän pragmaatikko. Hän pyrki pitämään huolta siitä, että kokoomus pääsee hallitukseen, josta sitä oli pidetty ulkopuolella, Sasi sanoo.

Sasin mukaan miesten välit paikkaantuivat 1980-luvun loppuun mennessä.

–  1990-luvulta asti yhteistyömme oli erittäin hyvää ja tiivistä, Sasi sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sosiaalisesti lahjakas Kanerva hurmasi jopa lapset puolelleen

Kimmo Sasi kuvailee Kanervaa hyväntahtoiseksi ja vilpittömäksi.

–  Sen takia hän saattoi joskus joutua myrskyihin. Mutta hän pyrki ajamaan kaikkien parasta, hänellä ei ollut taka-ajatuksia, Sasi sanoo.

Monien muiden tavoin myös Sasi kuvaa Kanervaa erittäin sosiaalisesti lahjakkaaksi ihmiseksi.

–  Kun hän kohtasi ihmiset, hän osasi ottaa heidät vaikutuspiiriinsä, puhua heidän kanssaan, kosketellakin heitä, elää myötätuntoisesti heidän kanssa.

Sasi muistaa erityisesti, miten Kanerva hurmasi hänen tyttärensä tämän ollessa pieni. Kanerva puhui lapsen kanssa poikkeuksellisella tavalla.

–  Hän kohteli lasta tavalla, jolla ihmiset eivät oikeastaan koskaan kohtele lapsia. Huomioi, keskusteli ja oli humoristinen. Hän oli ikuisesti positiivinen ihminen, ja se heijastui hänestä. Lapseen se teki selvästi vaikutuksen.

Politiikassa Sasi kuvaa Kanervaa aktiiviseksi ihmiseksi, joka kykeni perustelemaan huolellisesti kantansa.

–  Hänellä oli selkeät päämäärät, ja hän oli hyvin isänmaallinen, Sasi sanoo.

Edustajakollega nostaa Kanervan saavutuksiksi erityisesti toiminnan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj).

–  Hän vaikutti myös merkittävällä tavalla kokoomuksen ulkopolitiikan kehittymiseen 70- ja 80-luvuilla ja oli Suomen tukena 90-luvulla EU-jäsenyyskampanjassa.