Järjestöjen kieltämistä koskevan lainsäädännön tiukentaminen on lähes mahdotonta, toteaa perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Kimmo Sasi. Lain tulkintaa sen sijaan pitäisi tarkastella oikeudessa.
Sasin mukaan lainsäädännön tiukentamisella ei päästä eteenpäin, sillä sanan- ja yhdistymisvapaus tulevat tielle. Sen sijaan nykyisien lakien toimintaa olisi kokeiltava viemällä ne käytäntöön.
– On kokeiltava, miten nykyinen laki toimii ja voidaanko sillä lakkauttaa tiettyjä yhdistyksiä, hän toteaa.
Lisäksi voidaan tarkastella, onko tarvetta lisätä rikoslakiin uusia rikosnimikkeitä.
Tarvitaan ennakkopäätöksiä
Sasin mukaan yhdistys voidaan kieltää vain rajatuin syin. Yhdistyksen toiminnan tulee olla olennaisesti lain vastaista tai sen toiminnan tulee olla selvästi ja pitkäaikaisesti hyvän tavan vastaista. Hän myös painottaa, että kieltämisestä päättää puolueeton tuomioistuin, ei poliittinen päätöksentekijä.
Lain testaamisella Sasi tarkoittaa, että lakia pitää käytännössä koetella tosimaailman tapauksiin, kuten Asema-aukiolla tapahtuneessa pahoinpitelyssä huomiota saaneeseen Suomen Vastarintaliike -uusnatsijärjestöön.
Hänen mukaansa lakia on testattava myös muihin yhdistyksiin, esimerkiksi anarkisteihin ja joihinkin muihin yhdistyksiin. Tuomioistuimista saataisiin näin ennakkotapauksin tietoa siitä, millaisia yhdistyksiä voidaan lakkauttaa, mikä ohjaisi myös viranomaisten toimintaa.
Tunnusten kielto vaikea kysymys
Keskustelussa ollutta äärijärjestöjen tunnusten kieltämistä Sasi pitää erittäin vaikeana kysymyksenä.
Euroopassa on maita, joissa esimerkiksi fasistiset tai kommunistiset tunnukset on kielletty. Sasin näkemyksen mukaan rajan vetäminen sallitun ja kielletyn tunnuksen välillä on vaikeaa, mikä näkyy myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksissä.
Tunnusten kieltoa koskevan lain valmistelu vaatisikin Sasin mukaan pitkää valmistelua, ja sen pitäisi tukeutua Euroopan ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiin.