Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan voidaan pitkälti puuttua jo nykyisen lain puitteissa. Ongelmaksi on kuitenkin noussut se, että nykyisen lain säännöksiä ei ole sovellettu käytännössä, hallitus kertoi maanantaina tiedotustilaisuudessa. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on samoilla linjoilla hallituksen kanssa.
Hänen mukaansa rasistinen motiivi on missä tahansa rikoksessa peruste rangaistuksen koventamiseksi, mutta eri syistä sitä ei aina tutkinnassa kirjata eikä välttämättä syyttäjäkään aina vaadi rangaistuksen koventamista tällä perusteella.
– Olisi merkittävää, että viharikosmotiivi saadaan kaivettua esiin jutuissa, joissa niitä piirteitä on, ja asiat tulisivat esiin niiden oikeilla nimillä. Se, että poliisi haluaisi terävöittää tutkintaa ja kirjata asioita oikein, vaikuttaisi varmasti siihen, että sellainen rikollisuus saadaan paremmin näkyväksi ja siihen puuttuminen olisi oikeampaa, Nuotio sanoi STT:lle.
Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tämä on jo todettu kehittämisen kohteeksi.
"Lakkauttamiskynnys todella korkealla"
Myös yhdistyksiä voidaan lakkauttaa jo nykyisen lain puitteissa, jos sen toiminta on olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista. Poliisihallitus onkin tästedes sitoutunut tehostamaan säännöksen soveltamista.
– Väkivaltaiset ääriliikkeet ja avoimesti rasistiset järjestöt voidaan yhdistyslain nojalla lakkauttaa riippumatta siitä, onko kyseessä rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys, kertoo työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.).
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kuitenkin huomauttaa, että olennaisuusvaatimus nostaa lakkauttamisen kynnyksen todella korkealle. Yhdistyksen lakkauttamisessa puututaan myös perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen.
– Mikä tahansa lain tai hyvien tapojen vastainen teko ei voi johtaa yhdistyksen lakkauttamiseen. Toiminnan on oltava jatkuvaa ja ilmennettävä selvää piittaamattomuutta lain pakottavista säädöksistä, Kolehmainen sanoo.
Hän huomauttaa, että lakkauttamiskanteet ovat äärimmäisen harvinaisia.
Nettipoliiseille lisää resursseja
Kiihottamiseen kansanryhmää vastaan voitaisiin Kolehmaisen mukaan puuttua nykyistä paremmin, jos poliisin voimavaroja vahvistettaisiin.
– Tutkintoihin tarvitaan tekeviä käsiä ja ajattelevia aivoja. Jos meidän voimavaroja vahvistetaan, on erittäin todennäköistä, että pystymme saattamaan näitä (kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevia) juttuja rikosvastuuseen, Kolehmainen sanoo.
Hallitus linjasi strategiaistunnossaan, että voimavaroja lisätään vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan. Myös muutoin viranomaisille on tulossa lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan. Risikon mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.
Näiden lisäksi oikeusministeriö selvittää kokoontumislain ilmoitusmenettelyn muuttamista. Nykylain mukaan yleisistä kokoontumisista on ilmoitettava poliisille kuusi tuntia ennen tapahtumaa. Hallituksen mukaan tämä ei aina anna riittävää mahdollisuutta varautua mielenosoitusten turvallisuudesta huolehtimiseen.
Sisäministeriö puolestaan selvittää yhdessä oikeusministeriön kanssa, voitaisiinko ääriliikkeiden tunnusten kantaminen yleisellä paikalla ja yleisissä kokouksissa kieltää lailla.
1:56
