Lintujen kevätmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Kiuruja, hanhia, joutsenia ja kurkia on jo saapunut runsaasti ja Lapissakin on jo nähty ensimmäiset muuttolinnut. Ilmaston lämpenemisen myötä linnut muuttavat entistä aikaisemmin.
Esimerkiksi hanhien muutto on aikaistunut kolmella viikolla ja monet vesilinnut jäävät nykyään talvehtimaan Suomeen.
Hanhet ja joutsenet ovat laskeutuneet sulapaikkaan ja kiuruparvi liitelee taivaalla. Monet muuttolinnut ovat jo ehtineet saapua Suomeen. Lähipäivien kylmenevä sää saattaa hidastaa muuttoa, mutta tuskin pysäyttää sitä sitä kokonaan.
– Heti, kun tulee etelänpuoleisia tuulia, niin kyllä sieltä uutta porukkaa puskee. Kylmä saattaa pakata lintuja sopiville ruokailualueille kuten avoimille pelloille tai kosteikoille, jotka ovat jo jääpeitteestä vapautuneet, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
Hanhiparvi muuttomatkallaan.
Linnut muuttavat entistä aikaisemmin
Lämpenevä ilmasto on aikaistanut monien lintujen muuttoaikataulua. Esimerkiksi metsä- ja tundrahanhet saapuvat Suomeen entistä aikaisemmin.
– Vielä 2000-luvun alussakin nämä linnut saapuivat Suomeen paljon myöhemmin. Puhutaan jopa yli kolmen viikon aikaistumisesta. Niitä tulee myös aiempaa suurempia määriä. Aiemmin ne laidunsivat Virossa muuttomatkansa varrella, mutta nyt ne pysähtyvät Suomessa, selittää Lehikoinen.
Monet vesilinnut kuten isokoskelot, tukkasotkat, telkät, kyhmyjoutsenet ja laulujoutsenet saattavat jo jättää muuttomatkan väliin ja jäädä talvehtimaan Suomeen.
– Jo tosi moni veslintu, kymmeniä tuhansia, yrittää talvehtia Suomen lounaisimmassa kolkassa, joka nykyään pysyy jäättömänä koko talven, huomauttaa Lehikoinen.
Aleksi Lehikoinen seuraa muuttolintujen liikkeitä Raaseporissa.
Pesimälinnustosta kerätään havaintoja
Suomen pesimälinnustossa tapahtuneita muutoksia selvitetään parhaillaan seuraavat neljä vuotta kestävässä Lintuatlas-hankkeessa.
Kuka tahansa voi ilmoittaa tutkijoille havaintojaan pesivistä lajeista.
– Suomessa on kartoitettu pesimälinnuston levinneisyyttä 1970-luvulla, 1980-luvulla ja 2000-luvulla kolmessa eri Lintuatlas-hankkeessa ja nyt on sitten käynnissä neljäs Lintuatlas.
– Kuka tahansa voi osallistua ilmoittamalla havaintojaan. Niistä on paljon hyötyä kun tutkitaan vaikka, miten lajien levinneisyysalueet ovat muuttuneet, mitkä lajit ovat harvinaistuneet, mitkä yleistyneet, kertoo Lehikoinen.
Monet muuttolinnut ovat edenneet jo Pohjois-Suomeen asti. Esimerkiksi sepelkyyhkyjä, kanadanhanhia, merihanhia ja kiuruja on nähty jo lähes koko maassa.
'Seuraavaksi odotellaan peippojen päämuuttoa huhtikuun alkupuolella. Myös ensimmäisten västäräkkien pitäisi saapua lähipäivinä.