Kaksi kokoomuksen kansanedustajaa on jättänyt maanantaina hallitukselle toimenpidealoitteen koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Katso videolta, miten MLL:n nuorisotyön päällikkö kommentoi aloitteita MTV Uutiset Livessä.
Kansanedustaja Marko Kilpi ehdottaa, että koulukiusaamisen uhrilla tulisi olla lain takaama oikeus vaatia rahallista korvausta koululta, jos kiusaamiseen ei ole puututtu tarpeeksi tehokkaasti.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius on sitä mieltä, että asiasta kannattaa keskustella:
– Kiusaamista kokeneen lapsen oikeuksia turvalliseen kouluympäristöön on loukattu, ja silloin voi olla kyse ihan perus- ja ihmisoikeusloukkauksesta aiheutuvasta vahingosta.
MLL: Selkeiden kriteerien laatiminen on vaativa tehtävä
Esimerkiksi Ruotsissa oppilailla on mahdollisuus vaatia rahallista korvausta koululta. Helenius ei ota kantaa summiin, joita Suomessa tulisi soveltaa. Hän kuitenkin uskoo, että korvausvelvollisuus nostaisi motivaatiota ratkoa kiusaamistilanteita.
– Silloin tarvitaan selkeät kriteerit siitä että, mikä ei ole riittävän tehokasta puuttumista. Nämä tapaukset ovat hyvin erilaisia, niin yhtenevien kriteerien laatiminen riittävään puuttumiseen on aika vaativa tehtävä, Helenius toteaa.
Lue myös: Kiusaajat toiseen kouluun ja kiusatuille rahakorvauksia? Kaksi kansanedustajaa ehdottaa Ruotsin mallia Suomeenkin
Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun ei ole "niin yksinkertaista"
Toinen toimenpidealoitteen jättäjä on kansanedustaja Terhi Koulumies. Hänen mukaansa lakia pitäisi muuttaa niin, että kiusaaja voitaisiin tarvittaessa siirtää toiseen kouluun.
– En pitäisi sitä niin yksinkertaisena asiana, että se olisi ikään kuin ratkaisu, että kiusaajaksi nimetty siirretään toiseen paikkaan, Helenius kommentoi.
Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että tapauksissa voi olla mukana enemmänkin kuin yksi kiusaaja. Mukana on monesti myös muita oppilaita, jotka eivät esimerkiksi ole puuttuneet kiusaamiseen ja ovat näin antaneet sen tapahtua.
Voi myös olla, että kiusattu tuntee koko kouluyhteisön turvattomaksi ja haluaa siksi itse vaihtaa koulua.
Suunnitelmia tehdään, mutta käytännöntoteutus takkuaa
Heleniuksen mukaan koulukiusaamiseen täytyisi kuitenkin puuttua entistä tehokkaammin Suomessa.
Pieniinkin asioihin pitäisi reagoida nopeammin, ennen kuin niistä ehtii syntyä varsinaista kiusaamista eli tarkoituksellista ja toistuvaa vallankäyttöä.
– Kouluissa tehdään kiusaamiseen puuttumisen suunnitelmia, mutta usein siinä käytännöntoteutuksessa on hankaluuksia eli tilanteita ei oikein saada aina hoidettua loppuun asti.