Kokaiinia tuodaan Suomeen jo suoraan Etelä-Amerikasta – näitä tahoja hyvätuloisten bilehuumeeksi tituleeratun jauheen käyttäjät rahoittavat

Kokaiini on liitetty viime aikoina hyvätuloisten yöelämään etenkin pääkaupunkiseudulla. Huumeiden viihdekäytöstä ja sen haitoista puhutaan entistä avoimemmin. Esimerkiksi Helsigin Sanomat julkaisi elokuussa artikkelin, jossa podcast-juontaja Hanna Tikander kertoi kaunistelematta aikaisemmasta huumeiden käytöstään, ja itsevarmuutta lisäävän kokaiinin pimeästä puolesta.

Niin kutsuttuja bilehuumeita ovat muun muassa kokaiini ja ekstaasi eli mdma. Kyseisillä huumeilla voi olla piristävä ja sosiaalisuutta lisäävä vaikutus, jonka vuoksi niiden käyttö yhdistetään usein juhlimiseen.

Mutta mistä huumeet saapuvat suomalaisille käyttäjille ja mitä tahoja niiden kuluttajat lopulta rahoittavat?

Suomi seuraa eurooppalaista trendiä huumeiden käytössä

Keskusrikospoliisin (KRP) rikoskomisario Hans Fagerström kertoo, että kokaiini ja kannabis ovat olleet suosittuja huumausaineita muualla Euroopassa jo ennestään. Suomessa alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta kokaiinin käyttö on puolestaan lisääntynyt.

– Ehkä Suomessa on menty pikkuhiljaa trendien mukana. On luovuttu amfetamiinista ja siirrytty kokaiiniin, Fagerström arvelee.

Fagerströmin mukaan amfetamiinia käyttävät tavallisesti huumausaineriippuvaiset ihmiset, kun taas kallis kokaiini on profiloitunut enemmän hyvätuloisempien ihmisten ”bilehuumeeksi”.

Amfetamiinin käytön vähentymistä voi Fagerströmin mukaan jossain määrin selittää se, että Hollannissa on viime vuosina suljettu kymmeniä amfetamiinia valmistaneita laboratorioita, jolloin tarjontaa on vähemmän. Hollanti on ollut yksi pääasiallinen amfetamiinin tuotantomaa Euroopassa.

Lisäksi keinotekoisesti valmistettu amfetamiini ei välttämättä ole enää yhtä ”puhdasta” kuin aikaisemmin, jolloin käyttäjä ei voi olla varma, mitä ainesosia huume sisältää.

– Moni kokaiinin käyttäjä ei halua olla missään tekemisissä amfetamiinin kanssa tai assosioitua amfetamiinin käyttäjiin, Fagerström kertoo.

Kokaiinia Etelä-Amerikasta suoraan Suomeen 

Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkosen mukaan kokaiinista on tällä hetkellä jopa ylitarjontaa.

Huumetta markkinoidaan ja myydään entistä enemmän Euroopan maihin, jossa kasvanut tarjonta on lisännyt aineen käyttöä. Tullin mukaan kokaiinin maahantuonti on kasvanut huomattavasti jo monen vuoden ajan.

Kokaiini saapuu Suomeen huumeen tuotantomaista pääasiassa Euroopan satamakaupunkien kautta. Nyt Tullista kerrotaan, että viime vuosina kokaiinia on tuotu maahan enenevissä määrin myös suoraa reittiä Etelä-Amerikan maista.

Sinkkosen mukaan kokaiinia ei vielä kymmenen vuotta sitten tuotu Suomeen juuri lainkaan Etelä-Amerikasta, ja tuontimäärät olivat huomattavasti nykyistä pienempiä, noin kymmeniä grammoja kerrallaan. 

– Nyt viimeisten viiden–kuuden vuoden aikana on tullut nämä isommat erät, joissa kokaiinia tuodaan siis kymmeniä kiloja, tai ainakin kiloja. Ja niitä tuodaan jo sieltä alkulähteeltä entistä enemmän, Sinkkonen sanoo.

Heroiinin asemasta käytetään korvaushoitovalmisteita

Tavallisesti huumausaine-erien alkuperämaata pyritään peittämään kuljettamalla huumeita esimerkiksi kaupallisissa rahtiyksiköissä maasta toiseen ennen lopullista päämäärää.

– On tarkoitus häivyttää huumausaineen alkuperämaa, ja näyttää, että joku lastiyksikkö on tulossa esimerkiksi Suomesta, kun kaikki tiedot siitä aikaisemmasta kuljetuksesta on katkaistu, Sinkkonen kertoo.

Suomi on siis myös huumeiden kauttakuljetusmaa. Sinkkosen mukaan Suomen kautta viedään huumeita esimerkiksi Venäjälle muista Länsi-Euroopan maista. Myös Aasiassa tuotettu amfetamiini voi käydä Suomessa ennen lopullista päämääräänsä.

– Suomella on hyvät ja toimivat lentoyhteydet vaikkapa Kiinaan, josta Suomen kautta viedään muuntohuumeita esimerkiksi muualle Eurooppaan, Sinkkonen sanoo.

Verkkokaupan rooli huumebisneksessä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomeen verkkokaupan kautta tulee erilaisia huumeita ympäri maailmaa postipaketteina tai pikakuriirilähetyksinä.

Amfetamiinia tuodaan pääsääntöisesti Keski-Euroopasta, kuten Saksasta, Hollannista tai Puolasta. Usein kuljetus tapahtuu henkilöautoilla tai lastiyksiköissä. Kannabista tuodaan yleensä kerralla enemmän ja tavallisesti kaupallisissa lastiyksiköissä, mutta myös turistien salakuljettamana tai postipaketteina.

Heroiinin takavarikkomäärät ovat Sinkkosen mukaan olleet Suomessa huomattavasti vähäisemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Virossa.

– Heroiinia on aina ollut perinteisesti vähemmän, koska Suomessa korvaushoitovalmisteita on käytetty heroiinin asemasta, hän kertoo.

Jokainen välikäsi haluaa hyötyä huumebisneksestä

KRP:n Hans Fagerströmin mukaan ylivoimaisesti suosituin kokaiinin kuljetusreitti Suomeen on Etelä-Amerikan maista rahtilaivoilla Belgian tai Hollannin satamiin ja sieltä rahtikuljetusten mukana Suomeen.

Tullin viimevuosina havaitsemaa kokaiinin maahantuontia suoraan Etelä-Amerikasta voi Fagerströmin mukaan selittää se, että suora kuljetus voi tulla halvemmaksi huumebisneksen näkökulmasta, kun välikäsille ei tarvitse antaa rahaa.

Kun kokaiinilasti esimerkiksi saapuu satamaan Espanjassa tai Hollannissa, joku purkaa lastin laivasta, toinen myy sen eteenpäin ja kolmas taho kuljettaa aineen käyttäjilleen tai toisille välittäjille. Jokainen välikäsi haluaa hyötyä rahallisesti toiminnastaan osana huumebisnestä.  

– Kokaiini on halvempaa esimerkiksi Hollannissa, koska se on lähempänä valmistusmaata. Mitä pidemmälle se viedään monimutkaisten reittien läpi, sitä enemmän hinta nousee, Fagerström kertoo.

Kokaiinia tuotetaan pääasiassa Etelä-Amerikassa, jossa viljelijät kasvattavat kokakasvia, jonka lehdistä huume tehdään. Kokaiinia tuotetaan esimerkiksi Kolumbiassa, Perussa ja Boliviassa. Tuotannon taustalla on Fagerströmin mukaan usein huumekartelleja, jotka salakuljettavat valmiin kokaiinin Eurooppaan.

Kokaiinin käyttö Suomessa voi rahoittaa huumesotia Väli- ja Etelä-Amerikassa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kokaiinin ja amfetamiinin käyttö kääntyi vuoden 2021 alussa jyrkkään laskuun.

Tuolloin lainvalvontaviranomaiset tekivät Suomessa historiallisen suuren Greenlight-operaation, jossa takavarikoitiin satoja kiloja amfetamiinia ja kannabista. Huumeet kuljetettiin Suomeen Hollannista ja Espanjasta rahtiliikenteen mukana muun muassa multakuormissa ja lämminvesivaraajien sisällä.

Amfetamiinin käyttö on THL:n jätevesitutkimuksen mukaan jäänyt matalalle tasolle, mutta kokaiinin käyttö etenkin viikonloppuisin on kasvanut pääkaupunkiseudulla voimakkaasti. Kokaiinin katukauppa-arvo on Suomessa noin sata euroa grammalta.

Kun suomalainen ostaa viikonlopun viettoa varten bilehuumeeksi tituleerattua ja hyvin kallista kokaiinia, hän rahoittaa Fagerströmin näkemyksen mukaan koko kokaiinin tuotantoketjua aina Etelä-Amerikkaan asti.

– Huumausaineiden ostaminen voi myös rahoittaa huumesotaa huumekaupan keskeisissä maissa esimerkiksi Väli- ja Etelä-Amerikassa, Fagerström kertoo.