Paavo Väyrynen; tosikkomainen, kuivakka narisija, itsekeskeinen egoisti. Poliittinen broileri, joka ei ole tehnyt oikeaa työtä ikinä. Vai Paavo Väyrynen; huumorimies, itselleen nauraja, sympaattinen. Pitkän linjan osaaja.
Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on tarkoin rakentanut uuden mediaimagon tuleviin presidentinvaaleihin.
Väyrysen uudessa imagossa hänen egoisminsa on vedetty niin överiksi, että siitä tuleekin hauskaa, toteaa Imagojen ja poliittisen viestinnän tutkija, informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen Oulun yliopistolta.
- Kuninkaalliset mukit ja se, että Putinillakin oli "kunnia" tavata hänet käsitetään hupaisaksi itseironiaksi tai pilan teoksi omasta tärkeydestä, etenkin kun mies naureskelee itsekin niin onnellisena näitä puhuessaan.
Tällainen itseironia istuu tutkijan mielestä hyvin nykyajan postmoderniin kulttuuriin. Esimerkiksi Kokoomuksen mainoksissa on ollut tällaista henkeä jo aiemmin. Nykyään esitystapa on yhtä tärkeä kuin sisältökin.
Kaikkitietävä oma itsensä
Väyrysen uuden viestintästrategian nerokkuus on siinä, että hänen ei tarvitse näytellä vaatimatonta eli jotain sellaista mitä hän ei osaisi.
- Päinvastoin, Väyrynen saa esittää sydämensä kyllyydestä egoistista ja kaikentietävää omaa itseään, mutta yli vedettynä se kääntyy huumoriksi. Ja paradoksaalisesti syntyykin sympaattinen kuva miehestä joka ei ota itseään liian vakavasti, luonnehtii Karvonen.
Tämän itseironian ja hauskuuden varjolla Väyrynen saakin ajettua asiaakin läpi, kuten painotettua hänen pitkää kokemustaan poliittisissa avaintehtävissä.
Imagotutkija Erkki Karvosen mukaan Väyrysen kohdalla voitaisiin myös puhua camp-estetiikasta.
- Camp perustuu juuri pilakuvamaisuuteen ja yliampuvaan näyttelemiseen. Campillä on yhteys karnevalismiin, joka on kansan kapinaa virallista, tärkeilevää, normaalia ja korkeakulttuurista vastaan. Esimerkiksi Johanna "Tuksu" Tukiaista voidaan lukea yliampuvana camp-hahmona vaikkei hän sitä oikeasti olisikaan.
Kerää protestiääniä?
Väyrynen on koettu erityisen kielteisesti etelän kaupungeissa ja mediassa. Sen sijaan pohjoisessa häntä on tutkimuksenkin mukaan pidetty kaukonäköisimpänä kaikista poliitikoista ja häntä on jopa siunattu iltarukouksissa.
Karvosen mukaan on olemassa jo nuori polvi äänestäjiä, jotka eivät tunne Väyrysen huonoa ja tylsää, kielteistäkin, imagoa.
- Nyt nuoriso näkee vain hauskan vanhan sedän, josta voi tykätä, jos ei tosissaan, niin campina ainakin, kieli poskessa. Jopa piruuksissaan voi äänestää, ihan vain kiusaa tehdäkseen, viralliselle systeemille, kuten tv-sarja Moskan Kunto Kunnasta.
Väyrynen on tutkijan mielestä ollut julkisissa esiintymisissään yllättävänkin hyvä, esimerkkinä hän mainitsee Uutisvuodon.
- Uutisvuoto on hyvin vaikea laji, muille paitsi ammattihauskuuttajille.
- Kun kaikki ehdokkaat ovat niin kaukana kokoomuksen Sauli Niinistön takana, voi useammallakin olla mahdollisuus toiselle kierrokselle. Miksei myös Väyrysellä, jos hänestä tulee jonkinlainen ilmiö, Karvonen uskoo.
Oli Väyrynen mitä oli, mutta tuskin hän jättää ketään täysin kylmäksi. Nykyisessä kampanjassaan Väyrynen saa ainakin olla rehellisesti sitä mitä hän on.