"Kolme suurinta yksityistä palveluntuottajaa tuottaa nykyisin neljäsosan vanhuspalveluista koko maassa", kiteyttää THL:n vanhustenhuollon johtava asiantuntija Sari Kehusmaa. Asiantuntija avasi MTV Uutisille kuntakentän tilannetta.
– Keskittyminen on ollut nopeaa viime vuosina, ja usea pienempi tuottaja on siirtynyt yritysostojen kautta kolmen suuren toimijan haltuun. Kunnat ja kuntayhtymät ostavat palveluja suurilla summilla vuosittain näiltä yrityksiltä. Suuri osa vanhuspalveluista tuotetaan markkinaehtoisesti, jolloin yrityksen logiikassa toiminnan pitää tuottaa myös voittoa. Tämä ei kuitenkaan saisi tapahtua laadun kustannuksella, Kehusmaa toteaa.
THL:stä kerrotaan MTV Uutisille, että kuntien pitäisi huomioida palvelujen laatua kilpailutuksissa nykyistä enemmän.
– Asiakkaiden näkökulmasta monen suomalaisen vanhuksen arki, ruoka, hygienia ja elämän sisältö, riippuvat yritysten linjaamista toimintakäytännöistä. Kunnissa palvelun laadun jatkuva seuraaminen toteutuu vielä huonosti ja sitä pitäisi huomioida esimerkiksi kilpailutuksessa nykyistä enemmän.
"Pienet toimijat tukalassa tilanteessa"
Tuore esimerkki yritysostosta löytyy Uudeltamaalta. Attendon omistukseen viime kuussa siirtyneen Uudenmaan Seniorikotien johdossa koettiin, että kuntien vanhuspalveluiden kilpailutusprosessi kohdistui lähes yksinomaan hintaan laadun kustannuksella.
– Hintakilpailu ja kuntien tahto määrittää hinta on asettanut pienet toimijat erittäin tukalaan tilanteeseen toimialalla. Kustannukset nousevat enemmän kuin hinnat, toteaa Uudenmaan Seniorikotien entinen yrittäjä Lauri Romppanen.
– Kun kysyntä osaajista on erittäin kova, niin palkkapaine on kovempi kuin esimerkiksi työehtosopimuksissa. Ja kun hinta ei jousta, kunnat ovat erittäin tiukkoja, osittain omankin taloustilanteen johdosta, niin marginaali on pieni – ja hyvin moni toimii jopa tappiolla – ja tämä ei itse asiassa koske pelkästään pieniä ja keskisuuria, Romppanen jatkaa.
Mallia Ruotsista?
Ongelmana on se, että parempi laatu nostaa hintoja, mutta laadukkaan palvelun toteutumista on vaikea seurata ja todentaa.
– Toivoisin, että uudistuva vanhuspalvelulaki ja laatusuositus antaisivat kunnille ja kuntayhtymille lisää välineitä seurata, miten palvelu toteutuu. Tärkeää olisi asettaa jatkossa mitattavissa olevia tavoitteita laadulle. Myös asiakkailta ja omaisilta tulee kysyä laadusta. Ruotsissa on käytössä vanhuspalvelujen kansallinen asiakaskysely, joka tehdään vuosittain. Meillä Suomessa ei vielä ole kansallista vanhuspalvelujen asiakaskyselyä.