Hyvinvointialueen kattohinnoittelu voi aloittaa hoivayritysten pudotuspelin: "Edessä on henkiinjäämiskamppailu"

Hyvinvointiala Hali ry:n mukaan Pirhan kattohinta on määritelty 0,6:een hoitajaan per potilas henkilöstömitoituksen mukaan, vaikka sekä STM että THL ennakoivat, että vain noin joka kolmas hoiva- ja palvelukoti pystyy laskemaan mitoituksen nykyisestä 0,65:stä 0,6:een. Matalalle asetettu kattohinta johtaa Halin mukaan tuottajien pudotuspelikamppailuun. 

Hyvinvointialue on siis määrittänyt, mitä palvelu voi maksimissaan maksaa ja toisaalta, mitä he toivoisivat sen maksavan. Halin hoivasta ja osaamisesta vastaava johtaja Arja Laitinen kertoo, että kattohinta on määritelty 0,6:n henkilöstömitoituksen mukaan, vaikka sekä STM että THL ennakoivat, että vain noin yksi kolmesta toimintayksiköistä pystyy laskemaan mitoituksen.  

– Mitoituksen laskemiseen vaikuttaa muun muassa asiakkaiden hoitoisuus, kiinteistö ja henkilöstörakenne. Palveluntuottajilla ei ole kilpailutuksessa kahteen vuoteen hinnan korotusmahdollisuutta, mikä tarkoittaa, että tuleviin tes-ratkaisuihin, inflaatioon tai vastaaviin kustannusmuutoksiin ei pystytä reagoimaan tänä aikana. 

– Mitoituksen lasku edellyttää myös palveluntuottajan uutta rekisteröintiä Soteri-rekisteriin, eikä pienemmästä mitoituksesta ole varmuutta, toteaa Halin Arja Laitinen. 

"Kilpailutus ei ota huomioon tulevia työehtosopimus- eikä palkkaratkaisuja"

Laitinen kertoo, että kattohinnoittelu on Suomessa yleistä. Siinä hyvinvointialue kertoo, paljonko palvelu saa korkeintaan maksaa. Halin mukaan markkina toimisi järkevämmin, jos kilpailut olisivat avoimia kattohinnoittelun sijasta. Hyvinvointialueet sen sijaan pyrkivät säästöihin kattohinnoittelun avulla. Laitinen huomauttaa, että tilanne vie tuottajat ahtaaseen asemaan. 

– Kilpailutus ei ota huomioon tulevia työehtosopimus- eikä palkkaratkaisuja. Sitä kautta voidaan olettaa, että toiminnasta tulisi tappiollista. Aivan varmasti joillakin toimijoilla edessä on henkiinjäämiskamppailu. 

– Tämä pienentää asiakkaan mahdollisuutta valita tai vaikuttaa siihen, missä oma koti sijaitsee. Samalla myös hyvinvointialueen mahdollisuudet laajaan ja monipuoliseen monituottajuuteen vähenevät. 

Hali kertoo, että kilpailutuksia on meneillään lisäksi ainakin Vantaa-Keravalla ja Varsinais-Suomessa, mutta aivan vastaavia huolia ei ole ilmennyt.

"Yksiselitteisesti väärin"

Kattohinnoittelu näkyy Halin mukaan myös niin, että tuottajat joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Isot vievät, pienet vikisevät.

– On todennäköistä, että isoilla yrityksillä on enemmän puskuria ja kokonsa puolesta skaalaetua tässä kohtaa. Pienillä ja esimerkiksi voittoa tavoittelemattomilla toimijoilla harvemmin on kumpaakaan.

 – Oma huoleni on se, miten asiakkaat, hauraat vanhukset saavat tarvitsemansa palvelut, ilman aiheetonta viivytystä. Järjestämistehtävään sisältyy vastuu siitä, että lakisääteiset palvelut toteutuvat kaikissa olosuhteissa. 

– Eduskunnan oikeusasiamies antoi hiljattain ratkaisun, että Pirha on toiminut lainvastaisesti jonotuttaessaan ikäihmisiä säästökeinona. Se on yksiselitteisesti väärin.

 Onko hyvinvointialue varautunut merkittävään oman toiminnan laajentamiseen tilanteessa, jossa uhkana on yksityisten toimijoiden lopettaminen?  

 – Ymmärrykseni mukaan ei ole. Investointisuunnitelmissa näitä ei isossa mittakaavassa ole, eikä lainanottovaltuuskaan näitä mahdollista. Isossa kuvassa hyvinvointialue haluaa varmasti palvelurakenteen muutosta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta yhteisölliseen asumiseen eli kevyempään hoivapalveluun.  

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

"Hyvinvointialueella on vastuunsa"

 Laitinen huomauttaa hyvinvointialueen järjestämisvastuusta. 

 – Riittävää omaa palveluntuotantoa on perusteltu osaltaan sillä, että mahdollisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa, kuten palveluntuottajan konkurssin sattuessa, palvelut pitää pystyä toteuttamaan. 

– Uskallan sanoa, että osana hyvinvointialueen järjestämisvastuuta, heidän tulisi tukea sitä, ettei yritysten ja järjestöjen palvelutuotantoon tule häiriöitä. 

– Jos ihmisten palveluiden jatkuvuuden tai saatavuuden esteenä on se, että joku tiedossa ollut riski realisoituu kohtuuttomalla tavalla, jos esimerkiksi hinnat eivät seuraa kustannuksia, niin on siinä hyvinvointialueella oma vastuunsa. 

– Joskus taustalla on myös niin epäselvä sopimusehto, että tuottaja ei ole voinut realistisesti arvioida riskejä ja varautua niihin hinnoittelussa. 

"Emme lähde tässä vaiheessa keskustelemaan julkisesti"

 Pirhan johdosta ei haluta toistaiseksi kommentoida kilpailutusta kuin lyhyesti. 

– Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailutuksen tarjousten jättöaika on päättynyt ja hankinta menee Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Kilpailutusta ennen on käyty julkiset markkinavuoropuhelut ja kilpailutuksen aikana on voinut jättää tarjouspyyntöportaalissa kysymyksiä aiheeseen liittyen ja niihin on portaalissa myös kaikille yhteisesti vastattu, toteaa Pirhan palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki. 

– Ennen aluehallituksen päätöstä emme lähde hankinnasta tässä vaiheessa keskustelemaan julkisesti, kommentoi Tryyki.

"Ei ole eettistä laskea mitoitusta"

 Vielä henkilöstömitoitukseen liittyen. Onko se eettistä, että tuottaja laskee jatkossa mitoitusta 0,65:stä 0,6:een, vaikka lainsäädäntö sen mahdollistaa? 

 – Ei ole. Tuottajilla on toimiluvat ja rekisteröintipäätökset, joilla heidän tulee toimia. Henkilöstömitoituksen lasku omatoimisesti ei ole mahdollista, vaan edellyttää uutta rekisteröintiä. Tämäkään ei takaa matalampaa mitoitusta. Nyt sijoitetut asiakkaat ovat varsin paljon hoivaa, hoitoa ja huolenpitoa vaativia, joten mitoituksen laskeminen ei onnistu, sanoo Halin Laitinen. 

 Laitisen mukaan ei ole myöskään hyvinvointialueelta eettistä laskea mitoitusta. 

 –  Jos asiakkaiden hoitaminen edellyttää korkeampaa kuin 0,6 mitoitusta, on reilua myös maksaa siitä palveluntuottajille.  

Lue myös: Valtaosa suomalaisista ei usko, että he saavat hoivapalveluja, kun sitä tarvitsevat – "Varaa vain hyvätuloisilla"

"Kovaääniset saavat hoitoa, hiljaiset eivät" – professori vaatii uhkasakkoja kriisin korjaamiseksi