Hyvinvointialan kustannusvertailussa julkisen ja yksityisen puolen välillä hätkähdyttävä tulos

Järjestö haastaa hyvinvointialueet olemaan vähentämättä ostopalveluita, jotta kustannukset eivät paisuisi entisestään. 

Julkisen kustannukset kunnille kolmanneksen korkeampia 

Vertailun mukaan ero julkisen ja yksityisen hoivan välillä vuonna 2022 oli keskimäärin 33 prosenttia. Oman tuotannon kustannukset olivat kunnille siis keskimäärin kolmanneksen korkeampia kuin yksityisen palveluntarjoajan tuottaman hoivan kustannukset kunnalle.

Julkinen hoivavuorokausi maksoi keskimäärin noin 174 euroa ja yksityinen hoivavuorokausi maksoi keskimäärin noin 131 euroa.

Esimerkiksi Kainuussa ja Oulussa julkinen tuotanto on vertailun mukaan peräti viitisenkymmentä prosenttia yksityistä vastaavaa enemmän.

Otanta kattoi 1,8 miljoonaa hoivavuorokautta ja 110 hoivakotia. Alueet ja erot näkyvät artikkelissa alempana olevassa kuvassa.

Hyvinvointialan mukaan erot eivät selity työehtosopimuksilla, ei ikääntyneemmällä henkilöstöllä eikä järjestämisen kustannuksella.

Hyvinvointialueella pitää olla ymmärrys oman palvelutuotannon hinnasta, jotta ei tehdä sellaista säästötoimea, että vähennetään ostopalveluja, mutta synnytetään sinne omaan palvelutuotantoon lisää entistä kalliimpia kustannuksia. 

Mistä suuri hintaero johtuu? HALI ry:n johtaja Arja Laitisen mukaan siihen on monta syytä.

– Yksi syy on tietysti se, että kunnissa on pitkään useita kertoja kattohintakilpailutettu hoivaa eli kunnissa on määritelty, mitä se palvelu saa maksaa eikä niin, että oltaisiin lähdetty laadulla kilpaileen. On tehty hyvin alhaisia kattohintoja, Laitinen sanoo.

Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.

Vuositasolla julkisten kustannusten ja yksityisen palveluntarjoajan vastaavasta palvelusta kunnalle aiheutuvien kustannusten erotus HALIn tarkastelemissa kunnissa on yhteensä 78,5 miljoonaa euroa.

Kun tuloksen levittää koko Suomea kattavaksi, kustannuserossa puhutaan Laitisen mukaan sadoista miljoonista euroista.

"Julkisen ja yksityisen kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoisia"

Alueilla vertailu saa kritiikkiäkin.

– Hyvä, että vertaillaan, mutta täytyy muistaa, että julkisen ja yksityisen kustannukset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Julkisessa toiminnassa on aina sellaisia kustannuksia, mitä yksityisessä toiminnassa ei ole, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Mervi Koski.

– Sellaisia ovat esimerkiksi palveluohjaukseen liittyvät kustannukset ja sitten suurimpana yksityisen palvelutuotannon valvonta, joka on julkisen sektorin tekemää toimintaa, Koski jatkaa.

Kainuusta kerrotaan MTV Uutisille näin:

– Hoivan kustannuksiin vaikuttavat muun muassa kustannusrakenne, palvelun piirissä olevien asiakkaiden lukumäärä sekä palveluista kertyvät asiakasmaksutuotot.

– Oman tuotannon kokonaiskustannukset muodostuvat pääsääntöisesti välittömistä ja välillisistä menoista. Yksityisten hoivapalveluiden osalta maksamme palvelunpiiriin ohjattujen asiakkaiden hoivasta, jolloin muun muassa vuokran asiakas maksaa suoraan vuokranantajalle eli palveluntuottajalle, sanoo Kainuun hyvinvointialueen asiakkuusjohtaja Jaana Mäklin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johdosta huomautetaan, että menossa olevan vuoden 2023 seuranta osoittaa, että hyvinvointialueen oman tuotannon kustannukset ovat hyvin samaa tasoa kuin se, mitä julkinen maksaa yksityisille.

Professori: Ei vastaa kansainvälisiä tuloksia

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin mukaan vertailun tulos ei vastaa kansainvälisiä tutkimustuloksia.

– Tiedot ovat aika yllättäviä, sillä kansainvälisessä tutkimuksessa vertailuissa julkiset palvelut ovat osoittautuneet jossakin määrin halvemmiksi kuin yksityiset, Kröger kertoo.

Entä laatu? Voiko hoivakoti sanoa, että meillä kaikki maksaa paljon, koska me teemme niin hyvää laatua?

– Hyvää hoivaa ja asiakaslähtöistä työtä voidaan tehdä edullisemmin kuin näillä kaikkein kalleimmilla hinnoilla. Mutta toki pitää muistaa, että ikäihmisten hoivan hintaa ei voi polkea, sanoo Laitinen Sote-studiossa.

Entä laatu?

HALI ry:n johtaja kertoo, että yksityiset palveluntuottajat pärjäsivät hyvin THL:n selvityksessä, jossa mitattiin vanhuspalvelujen laatua vuonna 2022. Selvityksessä koko maan kymmenen parhaan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköstä seitsemän oli yksityisen palveluntuottajan yksiköitä.

– Hoivan laadussa ei ole eroja julkisen ja yksityisen välillä, vaan hankimme palvelua samoilla periaatteilla kuin omassa tuotannossa toteutamme, toteaa Kainuun hyvinvointialueen asiakkuusjohtaja Mäklin.

Krögerin mukaan henkilöstömitoituksen myötä ympärivuorokautisen hoivan laatu on kohentunut, mutta samaa ei voi sanoa kotihoidosta.

Lisätietoa HALI ry:n tekemästä vertailusta

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä on Suomessa noin 52 000 vanhusta
• Näistä vanhuksista yli puolet asuu yksityisten yritysten ja järjestöjen ylläpitämissä hoivakodeissa
• Hyvinvointialueet vastaavat hoivan järjestämisestä, mutta palvelun ne voivat joko tuottaa itse tai ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta
• Sekä hyvinvointialueiden omat hoivayksiköt että yksityiset yritykset ja järjestöt tuottavat julkista palvelua
• Vertailussa yksityisen vertailuhintana käytetyt luvut sisältävät samat erät kuin hyvinvointialueen omien yksiköiden vuorokausihinta. Yksityisen palveluntarjoajan on palvelusta maksetulla korvauksella katettava kaikki hoivavuorokauden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset
• HALI on toteuttanut selvityksensä julkisuuslain nojalla pyydettyjen kuntien toimittamien hoivakotikohtaisten tilinpäätöstenperusteella. Hoivavuorokausien määrä on laskettu kuntien laatimien yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien asukaspaikkamäärien avulla
• Ratkaisemattomissa tilanteissa kyseisen kunnan osalta ei ole julkaistu laskelmia
• Hoitoisuutta vertailussa on kontrolloitu tarkastelemalla omavalvontasuunnitelmia sekä käyttämällä THL:n ylläpitämää ”toteutunut henkilöstömitoitus” -tietokantaa