Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaa vastaan tulee kuluneeksi tänään tasan kolme vuotta. MTV seuraa vuosipäivän käänteitä tässä artikkelissa.
8.47: Suomen valtioneuvostolta näkyvä tuenosoitus Ukrainalle
Suomen valtioneuvosto osoittaa eri tavoin tukeaan Ukrainalle tänään, kun Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kolme vuotta.
Valtioneuvosto liputtaa tänään Suomen ja Ukrainan lipuilla, ja ulkoministeriön käytössä oleva Merikasarmi valaistaan Ukrainan lipun värein.
Lisäksi presidentti Alexander Stubb ja useat ministerit kertovat omat viestinsä sosiaalisessa mediassa julkaistulla videolla. Videon viestinä on, että Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan, kuin on tarpeen.
8.11: Zelenskyi ylpeänä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoo olevansa ylpeä ukrainalaisten ehdottomasta sankaruudesta sodan aikana. (Reuters)
8.10: EU-johtajia saapui vierailulle Kiovaan
Euroopan unionin johtajia on saapunut vierailulle Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo asiasta sosiaalisessa mediassa.
Von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa saapuivat junalla Kiovaan, missä heitä vastaanottamassa olivat Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andri Jermak ja Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha.
EU:n koko komissio aikoo vierailla Kiovassa tänään osoittamassa tukea Ukrainalle.
Trumpin toiminta kuohuttaa
Venäjä iski ilmasta ukrainalaisiin kaupunkeihin ja hyökkäsi maajoukoilla useista ilmansuunnista rajojen yli 24. helmikuuta 2022. Yritys valloittaa pääkaupunki Kiova kuitenkin epäonnistui.
Viime aikoina sodan rintamalinjoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Poliittisella rintamalla sen sijaan kuohuu Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin aloitettua yhteydenpidon Venäjään ohi Ukrainan.
Trump on sanonut haluavansa lopettaa sodan ja sälyttänyt vastuun rauhan säilyttämisestä ja Ukrainan turvallisuuden takaamisesta Euroopalle. Zelenskyitä Trump on jopa syyllistänyt sodan pitkittämisestä ja välillä jopa sen aloittamisesta. Venäjän presidentin Vladimir Putinin Trump on arvioinut haluavan aidosti rauhaa.
Viime päivinä esillä on ollut Trumpin Ukrainalta vaatima sopimus harvinaisista maametalleista tai muista luonnonvaroista Yhdysvaltain aiemman tuen korvaamiseksi. Trumpin mainitsema 500 miljardin dollarin summa on kuitenkin ollut moninkertainen Yhdysvaltain antamaan apuun verrattua.
Zelenskyi ei ole toistaiseksi suostunut allekirjoittaman sopimusta, koska se ei sisällä minkäänlaisia turvatakuita Ukrainalle.
Kymmeniätuhansia kuolleita
Euroopassa on samaan aikaan pidetty hätäkokouksia rivien kokoamiseksi ja paikan varmistamiseksi neuvottelupöydässä Ukrainan kohtalosta.
Varmaa tietoa sodassa kuolleiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole. Ukrainan puolella presidentti Zelenskyi on sanonut 46 000 sotilaan kaatuneen, mutta ulkomaisissa ja medialähteissä arviot liikkuvat 50 000 ja 100 000 välillä.
Venäjältä virallista tietoa tappioista ei ole käytännössä tullut vuoden 2022 jälkeen ollenkaan. Venäläinen uutissivusto Mediazona ja BBC ovat selvittäneet noin 91 000 kaatuneen venäläissotilaan nimet, mutta uskovat todellisen lukumäärän olevan selvästi korkeampi.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin arvioi viime vuoden lopulla kuolleiden ja haavoittuneiden venäläisten määräksi noin 700 000.
Taisteluissa surmansa saaneiden lisäksi sodan uhreihin lukeutuu myös tuhansia pääosin ukrainalaisia siviilejä.
Myös Venäjän puolella soditaan
Putin ilmoitti aikaisin aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän aloittaneen "sotilaallisen erikoisoperaation" Ukrainassa.
Länsimaat asettivat Venäjälle ennen näkemättömiä pakotteita ja alkoivat toimittaa Ukrainalle sotilaallista tukea, joka on kasvanut sodan kuluessa vähin erin käsittämään muun muassa pitkän kantaman tykistöraketteja, taistelupanssarivaunuja ja hävittäjiä.
Sodan yllättäen jatkuessa Venäjällä toteutettiin jo syyskuussa 2022 osittainen liikekannallepano uusien joukkojen saamiseksi rintamalle. Saman kuun lopussa Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvat Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporizhzhjan alueet, vaikka se ei ole vieläkään valloittanut niitä kokonaan.
Hyökkäysten ja vastahyökkäysten vuoroteltua uusi käänne sodassa koettiin viime vuoden elokuussa, kun Ukrainan joukot hyökkäsivät Venäjän puolelle rajaa Kurskin alueella. Siellä todistettiin hieman myöhemmin toista merkittävää käännettä, kun Venäjän rinnalla taisteluihin liittyi länsiarvioiden mukaan noin 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta.
Venäjä on iskenyt toistuvasti ohjuksin ja lennokein Ukrainan kaupunkeja ja energiainfrastruktuuria vastaan. Ukraina on puolestaan onnistunut lähettämään pitkän kantaman drooneja syvälle Venäjälle, missä ne ovat aiheuttaneet vahinkoa muun muassa useissa öljynjalostamoissa.
Sodan alkamisen kolmevuotispäivän alla Ukrainalla on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi sotilaita rintamalle. Venäjä on puolestaan kertonut viikoittain edenneensä Itä-Ukrainassa, tosin melko pienin askelin ja ilmeisen suuria tappioita kärsien.