Kotimaan politiikka on mennyt kummalliseksi. Kaikki tapahtuu pikakelauksella, enkä tarkoita viime viikkojen pintakohuja. Eduskuntavaaleihin on näillä tietoa aikaa vajaa vuosi, mutta gallup-kärki jakaa jo paikkoja hallitusneuvotteluihin. Se on kuin terälehtien vetoa päivänkakkarasta. Rakastaa, ei rakasta, kirjoittaa toimittaja Eeva Lehtimäki kolumnissaan.
Lähellä vaaleja politiikan toimittajat tenttaavat yleensä suurimpien puolueiden puheenjohtajilta kynnyskysymyksiä eli mikä on se ehdoton asia, josta Säätytalon hallitusneuvotteluissa pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Käänteisesti puheenjohtaja voi tömäkästi ilmoittaa, mikä ei ainakaan käy laatuun. Mitä rakastaa ja ei rakasta.
Realisti sanoo, että kynnyskysymyksiä ei ole viisasta ladella.
Kahdella puheenjohtajalla keulii, ja Säätytalon kynnys on jo nyt yllättävän korkealla. Ulkona sää lämpenee, mutta eduskuntatalossa tunnelma on jäätävä.
Mahtuvatko Rinne ja Orpo samaan huoneeseen?
Sdp:n Antti Rinteellä ja kokoomuksen Petteri Orpolla tuntuu olevan vastenmielistä astua samaan neuvotteluhuoneeseen, vaikka esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden tekemän, eri mielipidemittauksiin perustuvan arvion mukaan vahvin vaihtoehto seuraavaksi hallituspohjaksi olisi nimenomaan Sdp:n, kokoomuksen ja vihreiden yhteenliittymä 119 paikalla.
Näyttää, että nyt riitelevät sekä asiat että myös miehet. Näillä ennakkoasetelmilla hallitusneuvotteluista on tulossa jälleen takkuiset, vaikka runko voitaisiin muodostaa kahden suuren puolueen varaan.
Molemmissa puolueissa muistetaan vielä myös Stubb-Rinne kaksikon hallituskauden loppumetrit keväällä 2015. Se ei ollut kaunis suhteen loppu. Luottamusta ei ollut.
Enemmän tuntuu olevan siis esteitä kuin yhteistyöhaluja.
Rinteen vaalilupaus kiristi tunteet
Syynä on tietysti Antti Rinteen vappupäivänä aloittama raivokas vaalikamppailu ja lupaus, että demarit antavat 100 euroa kuukaudessa lisää alle 1400 euron eläkkeisiin. Korotus tosin vietäisiin läpi useamman vuoden aikana vaiheittain.
Puheet ovat olleet kovia. Ainakin Turussa porvari nukkuu huonosti.
– Antti Rinteen tolkuttomat lupaukset saivat minut nukkumaan huonosti, koska hän on tuhoamassa populistisilla vaalilupauksilla sen hyvän, mitä hallitus on saanut aikaan, Orpo tilitti Kauppalehden haastattelussa.
Orpon mukaan edellytykset puolueiden mahdolliselle hallitusyhteistyölle heikkenevät aina, kun Rinne lupaa uusia asioita äänestäjille.
Ja lisää lupauksia on tullut. Sdp:n tavoitteena on muokata kunnolla hallituksen sote-mallia, jos Sdp on hallituspuolue ensi kevään vaalien jälkeen. Eikä tässä vielä kaikki, kuten ostos-tv:ssä sanotaan. Sdp:llä on nyt henki päällä.
Populismia, sanoo pääministeri
Seinäjoen puoluevaltuustossa viikonloppuna Orpo teki selväksi, että kokoomus haluaa ykköspaikan, jotta vastuuttomia ei päästetä valtaan. Siinä hötäkässä taisi unohtua, että demarit ovat todennäköinen kaveri hallitusneuvotteluissa siinäkin tapauksessa, että kokoomus olisi paalupaikalla.
Nopeaa on ajan riento, koska vielä alkuvuodesta Orpo oli Mustreadin haastattelussa sitä mieltä, ettei kokoomuksen ja demareiden hallitusyhteistyölle ole periaatteellisia esteitä.
Orpon lisäksi myös pääministeri Juha Sipilä on kuitannut, että Sdp:n eläkelupauksen kanssa on vaikea aloittaa hallitusneuvotteluja. Populismia, sanoo pääministeri.
Selkeä vihollinen antaa virtaa
Toki kovistelu hyödyttää molempia politiikan sumopainijoita. Sdp:lle selkeä vihollinen on himoleikkaajahallitus ja kokoomukselle puolestaan eläkepopulisti. Selkeä vihollinen antaa virtaa ja herättää omia kannattajia.
Hirveän näyttävästi välejä ei kannata kuitenkaan polttaa, koska hallitus on rykäistävä kasaan, vaikka sitten hampaat irvessä. Ja jostakin se liima päivänkakkaran terälehtiin on löydetty, vaikka sitten viikkojen jälkeen.
On helppo ymmärtää, että hallitusta raivostuttaa Sdp:n ilmatilan hallinta. Sdp on asettanut keskustelun agendan viikon ajan, ja muut ovat ajautuneet puolustuskannalle. Ei koskaan hyvä taktiikka politiikassa.
Sotevääntö vie hallituksen voimia
Hallituksen voimat ovat menneet viime aikoina omissa sisäisissä kahinoissa. Samaan aikaan soten reunat murenevat uhkaavasti. Viimeksi eilen hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat vaativat, että lomille ei lähdetä ennen kuin sote on saatu vietyä läpi. Hirveä uhkaus kansanedustajille.
–Kesätauolle ei ole asiaa ennen kuin päätökset suomalaisten hyväksi on tehty, ryhmyrit kirjoittavat yhteiskannanotossaan.
Sote, huokaisee vaalikansa. Kevätlämmöillä se ei jaksa myöskään innostua viestistä, että hallituspuolueet pitää äänestää uudelleen valtaan, koska talous on tervehtynyt ja työpaikkoja on tullut lisää.
Tiedoksi keskustalle ja kokoomukselle, ei äänestäjä kiitä menneestä. Liikkuva äänestäjäparvi haluaa uutta, ja siksi vaalilupaukset uppoavat otolliseen maaperään.
Fiksu veto Rinteeltä
Sdp:lle eläkelupaus on looginen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemä tutkimus muistuttaa, että SDP:llä on kuudesta suurimmasta puolueesta vanhin jäsenistö, keski-iältään 61,5 vuotta.
Kaksi kolmasosaa puolueen jäsenistä on eläkkeellä. Siksi tällä kärjellä on fiksua mennä vaaleihin. Rinteen hanke koskee yli 700 000 pienituloista eläkeläistä, melkoinen joukko sekin.
Puolue on tehnyt ns. markkinatutkimuksen ja sen mukaan mennään. Nyt ei tarjoilla enää suklaata sinne tänne.
Eikä Sdp ole ensimmäistä kertaa liikkeellä. Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen lupasi, ettei puolue lähde sellaiseen hallitukseen, joka päättää eläkeiän nostosta.
Siksi onkin hupaisaa, että tänään oppositio samaisen Sdp:n johdolla pistää nuorisohatun päähän välikysymyskeskustelussa.
Eläkelupaus rouhaisee työikäisiltä
Moni asiantuntija ja politiikan arvioitsija on varoittanut, että Sdp:n eläkelupaus rouhaisee taas rahaa työikäiseltä väestöltä, muun muassa nuorilta ikäluokilta. Myös hintalappu on kova, miljardiluokkaa. Mutta kyllä nuorison työehdoista on hyvä pitää aina silloin tällöin meteliä, kun se sopii yleispoliittiseen tilanteeseen.
Eläkeläinen! Valintasi on Sdp. Muun ikäisten äänestäjien kannattaa vielä tiukata sekä Sdp:n että muidenkin puolueiden kantoja esimerkiksi verotukseen, koulutukseen, perhevapaisiin tai maahanmuuttopolitiikkaan. Kyllä sieltä eroja löytyy.
Äänestäjän kuluttajansuojan kanssa on sitten vähän niin ja näin.