Maavoimien komentaja Seppo Toivosen mukaan Suomen ympäristön turvallisuustilanne on muuttunut niin, että epävarmuudesta on tullut uusi normaali. Komentaja myös muistuttaa, että kaikkien hankintojen ei tarvitse olla uusinta uutta.
– Ehkä tässä on käynyt niin, että tästä epävarmuudesta on tietyllä tapaa tullut uusi normaali. Ukrainan kriisin jälkeen on päädytty kokonaisuudessaan epävarmempaan tilanteeseen, arvioi maavoimien komentaja Seppo Toivonen.
Haussa 1000 varusmiestä ympäri Suomen
Valtioneuvoston hyväksymä puolustusselonteko vahvistaa valmiuden merkitystä. Maavoimat hakee parhaillaan noin 1000 varusmiestä kesällä käynnistyvään valmiusyksikkökoulutukseen.
Kotiuduttua heidät hyödynnetään reserviläisinä osana välittömän valmiuden joukkoa. Ensimmäiset valinnat on jo tehty tammikuun saapumiserästä.
– Tällaiset yllättäen käynnistyvät uhat ovat todennäköisempiä ja niihin pitää kyetä vastaamaan. Erityisesti tämä vuosikymmen on maavoimien suorituskyvyn kehittämisen aikaa, linjaa Toivonen.
Lisärahaa tarjolla
Valmiusyksikkökoulutus on uusi kokonaisuus, joka antaa palvelustaan suorittaville mahdollisuuden monipuolisempaan koulutukseen ja tavallista vaativampiin tehtäviin. Valmiuteen liittyen puolustusvoimille esitetään ensi vuodesta lähtien 55 miljoonan euron lisärahoitusta.
– Ja sille on kyllä tarvetta. Sitä tarvitaan tietysti niin harjoitustoiminnan vahvistamiseen ja erityisesti materiaalin kunnossapidon vahventamiseen, joka on osa myöskin valmiuteen liittyviä kysymyksiä.
Miljardimenoilta vältyttiin
Komentaja myös muistuttaa, että maavoimat on kyennyt kustannustehokkuuteen. Esimerkin hän kertoo hollantilaisesta taistelupanssarivainuhankinnasta vuonna 2014.
– Tuo sadan vaunun hankintahinta oli noin 200 miljoonaa euroa. Jos ostaisimme samantyyppiset vaunut uutena, kyseessä olisi miljardihankinta. Eli kyllä me uskomme siihen, että vähän käytetty palvelee hyvin päämääriämme.
Toivonen kuitenkin muistuttaa, että maavoimien tulevaisuus pidemmällä tähtäimellä rakentuu kuitenkin uuteen materiaaliin.